PETTERI VÄRTÖ
Muiden lehtien tapaan Lappeenrannassa torstaisin ilmestyvä Karjala
kamppailee hiljalleen laskevan levikin kanssa. Karjalaisten heimolehden
tilaajamäärä laskee vääjäämättä ikääntyvien evakoiden luonnollisen
poistuman mukana.
Lehden keinot levikin kääntämiseksi nousuun perustuvat pitkälti
karjalaisevakoiden jälkeläisiin.
·Reilusta 400 000 evakosta on edelleen elossa puolet ja heillä on
jälkeläisiä. Lehdellä on tilaajapotentiaalia runsaasti. Sisältöä pitäisikin
suunnata enemmän 1960-1970-luvuilla syntyneille, maanantaista lähtien
lehden päätoimittajana työskennellyt Antti O. Arponen kertoo.
Toiseksi keinoksi tuore päätoimittaja mainitsee sisällön suuntaamisen
enemmän eteläkarjalaisille lehdenlukijoille. Lähialueyhteistyötä Karjalan
tasavallan lehtien kanssa aiotaan myös viritellä.
Karjala-lehdellä on nykyisin vajaat 12 000 tilaajaa. Lehti saa vuosittain
uusia nuoria tilaajia, mutta tilaukset ovat silti vähentyneet jatkuvasti.
Sisältöuudistuksiin on tarvetta, mutta nousua tavoitellaan pikemminkin
uusilla teemoilla kuin aikaisempien poistamisella. Esimerkiksi lehteen
olennaisesti kuuluva juupas-eipäs-keskustelu Karjalan palauttamisesta pysyy
palstoilla jatkossakin.
Sisältöä ei myöskään aiota keventää eikä mitään lehtiuudistusta haikailla
muutenkaan.
·Lehden ulkoasu ei muutu. Lehden levikin nostamiseksi ei ole ihmekonsteja.
Siihen pyritään journalistisin keinoin tekemällä aiempaa
mielenkiintoisempaa lehteä, päätoimittaja sanoo.
Talous ei tee haittaa
Antti O. Arponen uskoo heimolehden eloon tulevassa. Uskoa tukee miehen
kirjoittama, torstaina julkaistu Karjala-lehden 100-vuotishistoriateos.
Kirjan sivuilta käy ilmi perustamisensa jälkeen Suomen ennätyksellisesti
neljällä eri paikkakunnalla ilmestyneen lehden aiemmat voitot ja tappiot
suomalaisella lehdistökartalla.
Teoksessa kerrotaan muun muassa lehden edellinen kamppailu levikin laskua
vastaan sekä sen aiheuttamat toimenpiteet.
Parhaimmillaan yli 40 000 levikillään Suomen suurin Helsingin ulkopuolella
ilmestyvä maakunnallinen uutislehti muutettiin vuonna 1958 kerran viikossa
ilmestyväksi heimolehdeksi. Sen myötä kurja taloustilanne oikeni aina
1970-luvulle saakka.
Tällä erää lehden taloudellinen tilanne ei pakota Karjala-lehteä
uudistuksiin. 1980-luvulla kirjapainon myynnistä saadut rahat sijoitettiin
järkevästi. Lehti tuottaa voittoa ja sen sijoitustoiminta on jatkunut
menestyksekkäänä nykypäiviin saakka.
Sisältöä voidaan uudistaa hötkyilemättä.
EMMI KAARNA
Kuvateksti
Päätoimittaja-historioitsija. Antti O. Arponen linjasi torstaina
Karjala-lehden tulevia visioita neljän päivän päätoimittaja- ja lehden
100-vuotishistorian kirjoittajan kokemuksella. Taustalla lehden
päätoimittajana aiemmin työskennellyt Kaisu Lahikainen.