Kuutostien elinkaarimalli söisi rahoja nopeasti

Elinkaarimalli nähdään kuitenkin toivottavana ja ainoana mahdollisuutena toteuttaa tiehanke.

ETTI KANTOLA

Valtatie 6:n käsittely haukkasi puolet Kaakkois-Suomen tiepiirin ja

Lappeenrannan kaupungin vuosittaisesta neuvottelutilaisuudesta perjantaina.

Tilanne herättää sekä toivoa että tuskaa.

­·On hyvä, että hanke on tämän hallituskauden aikana aloitettavien

joukossa. Mutta toteutuminen edellyttää, että valtiovarainministeriö

hyväksyy uuden elinkaarimallin, linjaa tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen.

Mallissa urakoitsija suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää tien. Vastine on

vuosittainen palvelumaksu.

­·Investointi jakautuu pitkälle ajalle. Se on kuin kiinteistöremontti,

jonka käyttäjät maksavat.

Rinta-Porkkunen ei halua lausua epäilystä tieparannuksen toteutumisesta.

Usko myötämieliseltä vaikuttavan liikenneministerin valtaan on vahva eikä

varasuunnitelmaa ole.

­·Suunnitelma b on, ettei tehdä mitään.

Jos valtion rahakirstun vahdit suovat, rakentaminen alkaa vuonna 2006.

Osa liittymistä

ehkä jälkikäteen

Elinkaarimalli tarkoittaa nopeaa etenemistä ja hankkeen valmistumista jopa

parissa vuodessa. Rahaa vaaditaan hyvin nopeasti myös kaupungin vastuulla

oleviin liittymiin, siltoihin ja erikoiskuljetusväyliin. Lappeenrannan

osuus on lähes kahdeksan miljoonaa euroa.

Sivuun oli ajateltu laittaa miljoona vuodessa, mutta tarve voi olla

suurempi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Kärri (kesk.) kiistää,

että tarvittava raha olisi pois muusta.

­·Kysymys on investoinneista eikä kaupungin käyttötaloudesta.

Kaupungin tiestöä tarkastellaan kuitenkin peilaten valtatieparannukseen, ja

tärkeysjärjestystä mietitään. Yksiselitteistä vastausta siihen, mistä rahat

otetaan, ei tunnu olevan.

­·Osaa katuliittymistä voi ehkä siirtää myöhemmäksi, tekninen johtaja Ensio

Koikkalainen kertoo sentinvenytyskeinoista.

Joillekin alueille voi joutua ajamaan mutkan kautta ennen kuin kaupunki

kerää rahat lopullisiin liittymiin. Kaikkea ei voi silti siirtää,

esimerkiksi sillat ovat välttämättömiä.

Koikkalainen muistuttaa sijoitusten myös tuottavan. Esimerkiksi uusina

teollisuusalueina.

­·Yksi sellainen on Selkäharjussa. Markkinointia ei ole aloitettu, mutta se

on hyvää maata hyvien yhteyksien varrella.

Kärri pitää takaportin auki myös valtion suuntaan.

­·Pahimmassa rahapulassa toivotaan yhteistyötä Tiehallinnon kanssa.

Virka- ja luottamusmiehet kiittelevät kuorossa kärkihankkeen etenemistä.

Nyt ei sovi valittaa, itsehän tätä on haluttu.

Taidetta

pientareelle

Vaikka raha on tiukalla, Etelä-Karjalan pääkadusta halutaan myös komea.

­·Kaupungin alueelle tulee seitsemän eritasoliittymää, ne ovat vaikuttava

näky, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Erkki Pulli (myö) sanoo.

Taidehahmotelmassa maisemaa kaunistaa viherrakentaminen ja taiteilijoiden

teokset.

­·Liittymät käsitellään erikoisella tavalla. Kokonaisuus on yhtenäinen,

mutta jokainen liittymä eri näköinen, Pulli kertoo.

Suunnitelma on alullaan, ja rahoittaminen Lappeenrannan käsissä.

­·Käytäntö on, että tiepiiri huolehtii perusrakentamisesta ja jos kaupunki

haluaa jotain lisää, se jatkaa siitä, Rinta-Porkkunen kertoo.

Kaupunki aikoo olla yhteydessä maakuntaliittoon ja teollisuusyrityksiin

laskuntasaus mielessään.

Taiteen ohella liittymien tuntumaan odotetaan elinkeinoelämää. Esimerkiksi

Viipurintien ja Lauritsalan liittymien paikkeille halutaan business parkit.

­·On tutkittava, onko maankäyttö ajan tasalla. Sinne voisi tulla

työpaikkakeskittymä ja palveluita, Koikkalainen selventää.

Mallia katsellaan muun muassa Oulun ja Helsingin seuduilta.

Kirjoittaja:
Etti Kantola