ETTI KANTOLA
Etelä-Karjalan viime vuoden tartuntatautitilastossa huomion kiinnittää
mrsa. Aiemmin tautia on tavattu yksittäistapauksina, mutta viime vuonna
löydettiin kolme epidemiaa.
Tauti levisi vanhusten pitkäaikaishoitopaikoissa, ja sairastuneita oli 80.
Etelä-Karjalassa havaittiin joka kymmenes koko maan tapauksista. Tauti
tarttui sekä potilaisiin että henkilökuntaan, mutta aiheutti sairausoireita
vain harvalla.
Sairaanhoitopiirissä ei uskota, että mrsa:ta olisi alueella merkittävästi
enemmän kuin muualla maassa. Tilastopiikkiä selitetään kattavalla
testauksella, joka nosti oireettomat tapaukset päivänvaloon. Näytteitä
otettiin 4 000 noin tuhannelta ihmiseltä, ja seuraunta jatkuu edelleen.
·Mrsa on ja pysyy, koska kantajat ovat täällä edelleen, infektiolääkäri
Pekka Suomalainen kertoo.
Tartunta hoidettiin epidemiasta kärsivien laitosten henkilökunnalta, mutta
vanhuksilla sama menetelmä ei tuota hyviä tuloksia. Taudin kulkuun ja sen
estämiseen on kiinnitetty nyt runsaasti huomiota.
·Perushygieniataso on laitoksissa todella korkea, infektiohoitaja Raija
Vuorela sanoo.
Vuorela kertoo kantajien eristämisen aiheuttaneen päänvaivaa. Vanhukset
ovat pitkäaikaispaikoilla eikä siirtäminen eri tilaan tule kysymykseen.
·Ei ketään voi kotonaan eristää.
Huomio on kiinnitetty etenkin käsihygieniaan. Esimerkiksi käsihuuhdepulloja
on uusissa paikoissa.
Lisätapaukset ovat silti mahdollisia, ja etenkin uusissa laitoksissa.
Vuorela ja Suomalainen ovat tehneet töitä, jotta riskipaikoissa
varauduttaisiin tautiin jo ennen ensimmäistä tapausta.
·Ihmiset ovat taipuvaisia ajattelemaan, ettei ongelmaa ole, jos se ei ole
käsillä, Vuorela toteaa.
Sars
vei aikaa
Poikkeavuutta sisältyi myös talven influenssaan, joka yllätti potilaat ja
ammattilaiset. A-virus levisi jo marraskuussa, voimistui nopeasti ja oli
pääosin ohi vuodenvaihteessa. Influenssa oli uudentyyppinen, joten siihen
sairastui paljon vastustuskyvyttömiä lapsia ja nuoria.
A-virus oli tavanomaista purevampi, ja samoin sen jälkitaudit. Esimerkiksi
verenmyrkytykseen kuoli vuodenvaihteessa runsaasti vanhuksia. B-influenssa
ei sen sijaan esiintynyt lainkaan.
·Kun tavallinen influenssa vaikuttaa näin, voi vain kuvitella, mitä
tapahtuisi mahdollisessa lintuinfluenssa-pandemiassa, Pekka Suomalainen
miettii.
Tauti olisi kaikille uusi eikä vastustuskykyä olisi kellään. Potilasmäärä
satakertaistuisi. Suomalainen ei kuitenkaan tällä hetkellä pelkää
maailmanlaajuista kulkutautia.
Myös sars teetti Etelä-Karjalassa, samoin kuin kaikkialla muualla, paljon
työtä. Aikaa vei ennen kaikkea varautuminen. Sairaalassa oli yksi potilas,
jota hoidettiin toista vuorokautta sars-epäilyn mukaisesti. Oireet
kuitenkin osoittautuivat flunssaksi.
Tartuntataudit Etelä-Karjalassa vuonna 2003
¤·Yleisvaarallisia ja ilmoitettavia tartuntatauteja rekisteröitiin 375.
¤·Kuppa-tapausten määrä laski selvästi ja niitä oli vähän.
¤·Hiv-tapauksia ei ilmennyt.
¤·Useimmat sukupuolitaudit vähenivät.
¤·C-hepatiitin vähenemisen syyksi epäillään nuorten siirtymistä
suonensisäisistä huumeista pillereihin.
¤·Rajan takana hiv-tartuntojen kokonaismäärä laskee. Huumetartunnat
vähenevät, mutta sukupuoliteitse tarttuvat lisääntyvät.
¤·Vuodelle 2004 ennakoidaan Etelä-Karjalaan myyräkuume-, hinkuyskä-, ja
keuhkoklamydiaepidemiaa.