Savitaipaleen pukukin ilmentää kulttuurista nousevaa torjuntaa

Dosentti Olli Alho ymmärtää vieraita kulttuureja, mutta vain tiettyyn rajaan saakka.

HANNU OJALA

Kaakkois-Suomen Brysselin toimiston johtaja Urpo Moisio pukeutui torstaina

Savitaipaleen pitäjäpukuun toimistonsa avajaisissa, ja dosentti Olli Alho

antoi tälle yksittäiselle tapahtumalle viitekehyksen Etelä-Karjalan

kulttuuriklubin tilaisuudessa Imatralla. Kyse on on Euroopan

yhtenäistymisen torjuntareaktiosta.

­·Eurooppa ei yhdenny kulttuurisesti, Alho väitti eteläkarjalaisille

kuulijoilleen.

Näkemyksen taustalla on ajatus, että kulttuuri säilyy viimeisenä

osa-alueena, jolla unionin jäsenmaat voivat ilmentää omaa erilaisuuttaan.

Kun luodaan yhteistä taloutta ja hallintoa, se Alhon mielestä vain

kasvattaa painetta erottautua kansallisilla kulttuuripiirteillä.

Italialaiset ovat ärsyttävän italialaisia, ja ranskalaiset esiintyvät niin

ranskalaisina. Sama käyttäytyminen näkyy myös suomalaisissa. Muiden

joukossa halutaan korostetusta näyttää, että tällaisia me olemme.

­ Kulttuurit ovat vastustuskykyisiä muutoksille. Se luo tarpeen ymmärtää

muita kulttuureja, Alhon päättelyketju eteni.

Ketjuun on silloin liitettävissä myös Savitaipaleen pitäjäpuku, vaikka

Imatralla pidetyllä puheenvuorolla ja pukeutumisella Brysselissä ei ollut

toistensa kanssa kuin ajallinen liittymäkohta.

Muiden kulttuurien ymmärtäminen on Olli Alhon mielestä mahdollista, mutta

kohtuullisella vaivannäöllä vain tiettyyn rajaan saakka.

Seinä saavutetaan, kun tullaan abstraktien ilmiöiden keskinäisiä suhteita

jäsentävälle tasolle. Tällaista on esimerkki kulttuurin muokkaama

käyttäytyminen suhteessa uskontoon.

Kielimaailmoista vaikeimmin ymmärrettäviä ovat Alhon mielestä ruumiin

kieleen liittyvät säännöt. Puhutun kielen alueella toisen kielikulttuurin

edustaja tekee harmittomia mokia, mutta koskettamisen, eleiden ja

ilmehtimisen alueella virheet ovat luonteeltaan lähes korjaamattomia.

­ Niitä voidaan käsitellä älyllisesti, mutta ne ymmärretään tunteella.

Sanattomaan viestintään liittyvät käytöskirjat ovatkin Alhon mielestä

näennäisestä lapsellisuudesta huolimatta mitä tärkeimpiä ohjeita selviytyä

kunnialla vieraassa kulttuurissa.

Suomalaisen tapakulttuuriin tärkeä riitti on kansainvälisten

käyttäytymisoppaiden mukaan kättely. Suomessa kätellä kaikki ja kätellessä

katsotaan silmiin.

­ Silti vain suomalainen voit tietää, kuinka kätellään juuri oikealla

tavalla, Alho konkretisoi toisten kulttuurien ymmärtämiseen liittyviä

vaikeuksia.

ES-ARKISTO/ RITVA-LIISA RANTONEN

Kuvateksti

Suomalaisena Brysselissä. Kaakkois-Suomen Brysselin toimiston johtaja Urpo

Moisio korosti omaa alueellista taustaansa esiintymällä torstaina toimiston

avajaisissa Savitaipaleen pitäjäpuvussa.

Kirjoittaja:
Hannu Ojala