Jani Lehtinen kävelee kohti Ateenan olympialehtoa

Parikymmentä vuotta ehti kulua ennen kuin Juha Tiainen ja Arto Bryggare saivat lummilaisen seuraajan.

VESA SALMINEN

Lappeenrannan Urheilu-Miesten vihreä verkkari vaihtuu parinkymmenen vuoden

tauon jälkeen Suomen olympiajoukkueen kisa-asuun, kun Jani Lehtinen astelee

Arto Bryggaren ja Juha Tiaisen jalanjälkiä.

­·Pyrin ajattelemaan aika- tai sijoitustavoitteita mahdollisimman vähän,

Lehtinen sanoo.

Tiaisen elesin kullan tai Bryggaren pronssin mittaisia haaveita Lehtisellä

ei ole, vaikka Ateenan elokuun helle on otollinen pohja yllätyksille.

­·Se tuo tiettyjä mahdollisuuksia, koska epäonnistumisprosentti tulee

olemaan iso, Lehtinen uskoo.

Valentin Kononen

nyt valmentajana

A-rajan alitus Slovakian Dudincessa maaliskuun lopussa helpottaa Lehtisen

valmentautumista myös taloudellisesti. Jos ja kun Lehtinen valitaan

joukkueeseen toukokuussa, hän alkaa saada tukea sekä Olympiakomitealta että

Suomen Urheiluliitolta.

Rahareikä on valmiina, sillä Lehtinen matkustaa kuukaudeksi korkeanpaikan

leirille Sierra Nevadaan Espanjan GP:n jälkeen kesäkuun alussa. Tukipotti

kattaa juuri leirikulut.

Lehtinen on ollut maailmanmestari Valentin Konosen valmennuksessa viime

syksystä lähtien. Itse kisat eivät espoolaiselle ole uusia asia, sillä hän

oli mukana jo Atlantassa 1996.

­·En miettinyt asiaa heti rajan alittamisen jälkeen, mutta myöhemmin on

valjennut, että onhan se seuralle ja lajille tietysti iso asia.

Konosen mukaan tulo ei ole tuonut suurta mullistusta lummilaisen

harjoitteluun, mutta pienet muutokset ja ehjä harjoitustalvi ovat

herättäneet kropan vireeseen. Tekniikassa on hiottu etuaskelta nopeammaksi

ja taivutettu vartalon perusasentoa sen myötä enemmän etunojaan.

­·Kovan ja kevyen viikon ero on pikkasen kasvanut. Kevyt on ollut todella

kevyt.

­·Maaliskuussa oli ensimmäisen kerran koko urheilu-urani aikana kaksi

peräkkäistä lepopäivää.

Lehtisen ja Konosen yhteisprojekti etenee puolen vuoden jaksoissa ja

huipentuu Helsingin MM-kisoihin, mutta Ateenan olympiakisoista ei silti

haluta puhua välitavoitteena.

­·Jos ollaan oikeilla linjoilla, kyllä sen pitää ekana vuonna näkyä,

Lehtinen sanoo.

Piha saa

vielä odottaa

Harjoittelu ja työ Pohjolan ATK-puolella täyttävät ajan sen verran

tehokkaasti, että parin lepopäivänkin aikana uuden omakotitalon

viimeistelytyöt tahtovat jäädä sivuosaan.

­·Pihatyöt saavat vielä odottaa ja vasara olla naulassa. Jos kovin paljon

kirveen kanssa alkaa heilua, se voisi alkaa haitata harjoittelua.

­·Ehkä pikkasen lyhyempi työpäivä voisi olla kivempi, vaikka en ehkä

siltikään olisi sen kovemmassa kunnossa. Ajatukset saa työssä hyvin pois

urheilusta, vaikka pitkiä päiviä ne ovat olleet.

Oma kroppa

on jo tuttu

30-vuotias kävelijä ei ole enää oppipoika, vaikka kestävyyslajeissa

ammattilaiset ovat usein muita yleisurheilijoita vanhempia.

­·Sen on oppinut, että yrittää treenata sen hetkisen kunnon mukaan, ei

tulevan tavoitteen.

­·Jos on ehjä harjoittelujakso, tulos tulee takuuvarmasti.

Ainoa ongelma oli helmikuun flunssa, jonka päälle Lehtinen veti

SM-hallikisat ja kovan harjoitusjakson.

­·Siinä pikkasen tuli käytyä reunalla.

VESA SALMINEN

Kuvatekstit

Oma työmaa. Jani Lehtinen asuu Espoossa keskellä hyviä harjoitusmaastoja.

Pihatyöt ovat vielä kesken, sillä ammattimaisen harjoittelun ohessa lepo

vaatii oman aikansa.

Uusi tavoite. Tukkipino odottaa pilkkojaansa syksyllä, kun kausi on ohi.

Kirjoittaja:
Vesa Salminen