Categories
Artikkelit

Linja-autoaseman montussa ahertaa parhaimmillaan yli sata rakentajaa

Palveluasuntojen urakkasopimus käynnisti Lappeenrannassa suurtyömaan.

ANNE KOTIHARJU

Lappeenrannan linja-autoaseman montun rakentaminen pääsee viimein vauhtiin. Ensin kaivinkoneet möyrivät Ison- Kristiinan ja Peltolan välisessä palvelutalo-asuinkorttelissa.

Varsinaisessa montussa, entisellä linja-autoasemalla, työt alkavat ehkä syksyllä. Liiketilat, toimistot sekä mahdollinen konserttisali valmistuvat rakentajien kaavailujen mukaan vuoden 2007 loppuun mennessä.

Kaupungin historian suurin yksittäinen rakentamishanke vaatii voimavaroja.

­·Alkuun päästään noin 40-50 hengen työporukalla. Mutta kiivaimmassa rakennusvaiheessa ensi vuodesta lähtien työmaalla häärii reilusti yli sata, jopa 150, työntekijää, kuvailee projektijohtaja Jari Salonen.

Työyhteenliittymä Gallerian ja kaupungin välisen sopimuksen mukaan suurhankkeen valmistumisen takaraja olisi vuodessa 2009 eli hanke näyttäisi etenevän rivakasti.

­·Erittäin hyvässä hengessä on menty reippaasti eteenpäin, myhäilee työyhteenliittymä Gallerian toisen osapuolen, Oka Oy:n aluejohtaja Kari Metsäkallio.

Maakuntatalo muuttui

toimisto-bisnestaloksi

Ainut muutos alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna on maakuntatalon karsiutuminen tai muuttuminen toisenluontoiseksi. Kun valtion isot virastot jättivät hankkeen, täyttyy nyt toimistotaloksi ristitty osuus enemmän myös muista kuin julkisen sektorin tulijoista.

­·Tulee enemmän businesspark-puolta.

Yksikään tulija ei ole vielä lopullisesti sitoutunut toimisto- tai liiketiloihin. Nimiä haetaan sopimuksiin lähikuukausien ajan. Urakoitsijoiden ainoat nimeltä mainitsemat mahdolliset tulijat ovat vanhat tutut: Lappeenrannan seudun elinkeino ja matkailu, TE-keskus ja yrittäjäjärjestöt sekä Etelä-Karjalan liitto.

Tällä hetkellä puhutaan noin 400 hengen konserttisalista, jonka toteutuminen on kiinni kaupungin päättäjistä. 300 hengen kongressisali tulisi vähän halvemmaksi.

Kaupungin päätökset ja periaatelinjaukset salista yhä puuttuvat. Poliittiset ryhmät ovat voineet tutustua kustannusarvioihin ja suunnitelmiin. Kaupunki päättänee asiasta syksyn mittaan.

Nimet alle

ja töihin

­·On tämä historiallinen tapahtuma, luonnehtii Kari Metsäkallio torstaisessa ensimmäisen urakkasopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Kun palvelukeskussäätiön hallituksen puheenjohtaja Irja Mether ja asiamies Jaakko Tuomi olivat pistäneet nimensä sopimukseen, saattoivat rakennustyöt ikään kuin virallisestikin alkaa.

Palvelukeskussäätiön hallitus oli hyväksynyt edellisenä iltana palvelutalohankkeen. Kaupunki oli aiemmin luvannut myöntää sille tukea ja lainaa sekä sitoutua ostamaan kymmenen vuoden ajan 13-paikkaisen dementiakodin palvelut.

Toisen työyhteenliittymän osakkaan, NCC:n aluejohtaja Juha Rahkonen toteaa, että ilman valitettavaa valitusprosessia nyt voitaisiin mahdollisesti viettää harjakaisia.

­·Runsaat puoli vuotta meni hukkaan.

Vaikka monttu tuntuu ammottaneen pitkään tyhjillään ja sopimus Palvelukeskussäätiön kanssa tuntui hiertävän, etenee työmaa urakoitsijoiden mukaan mieluummin etunojassa kuin hidastellen.

­·Kaupungin nimeämän ohjaustyöryhmän, niin sanotun monttutoimikunnan, ote on ollut erittäin aktiivinen ja positiivinen. Täytyy olla vain tyytyväinen, kiittää Metsäkallio.

Liiketilojen

uusjako alkaa

Liiketilojen veturiksi tulee näillä näkymin 1 500-2 000 neliön (Armaadan S-marketin kokoluokkaa) päivittäistavarakauppa ja sen ympärille erikoiskauppoja. Galleria neuvottelee edelleen kolmen kaupan keskusliikkeen kanssa, neljäs luopui alkuunsa.

Etelä-Karjalan Osuuskauppa on ilmaissut julkisuudessa kiinnostuksensa. Naapurissa sijaitsee EeKoon hotelli.

Rakentajilla on jo asemansa velvoittamana kova usko hankkeeseensa. Tulijoita etenkin liiketiloihin kuulemma riittää.

­·Neliöt tuppaavat mieluumminkin loppumaan kesken liiketilapuolella.

Ison Kristiinan lähelle on nyt tulossa lähes 20 000 kerrosneliötä liike- ja toimistotilaa. Kauppaliikkeille tuosta luvusta lohkeaa 5 000-7 000 neliötä. Lappeenrannassa alkaa liiketilojen uusjako, vaikka joku ulkopuolinen tulijakin voi toki ilmaantua.

­·Kaupankäynnin painopiste siirtyy lähivuosina Valtakadun yläpuolelle, linjaa Metsäkallio.

­·Huonot liiketilat tyhjenevät, hyvät täyttyvät, kuittaa Rahkonen lähivuosien liikehdinnän.

­·Jos vielä Ison Kristiinan ja montun liiketilat saataisiin jollain tavalla yhdistettyä, olisi meillä kunnollisen kokoluokan kauppakeskus.

PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

Asuinkorttelin paikka. Työmaa alkaa entisen Helsingintien päälle tulevasta asuinkorttelista.

Melkein suunnitelmien mukaan. Alkuperäisen mallin mukaan edetään, mutta maakuntatalon (edessä) korvaa nyt toimisto-businesspark-talo.

Asuinkorttelit

¤·Asuinkorttelit entisen Helsingintien päällä, Lappeenkadun vieressä.

¤·Rakennusoikeutta 7 950 neliötä.

¤·Viidessä viisikerroksisessa talossa yhteensä 131 asuntoa.

¤·Autohalli 48 paikkaa.

¤·Rakentaminen alkaa Palvelukeskussäätiölle tulevalla palvelutalolla entisen Helsingintien ja Lappeenkadun kulmauksessa. Taloon tulee 21 palveluasuntoa, viisi huonokuntoisten asuntoa ja 13 tehostettua palveluasumista tarjoavaa dementiapotilaiden asuntoa.

¤·Palvelutalon kanssa samaan aikaan rakennetaan kahta vapaarahoitteista asuintaloa, joista toinen on senioreille suunnattu.

¤·Asuinkorttelin neljännen ja viidennen kerrostalon rakentaminen alkaa kysynnän mukaan.

Liike- ja toimistokortteli

¤·Sijaitsee varsinaisessa montussa entisen linja-autoaseman paikalla.

¤·Rakennusoikeutta 22 000 kerrosneliötä.

¤·Mahdollinen konserttisali 1 300 kerrosneliötä ; kaupungin päätöksiä salista odotetaan syksyn kuluessa.

¤·Liike- ja toimistotiloja 19 200 neliötä. Niin sanotusta maakuntatalosta luovuttu. Tilalle tulee pääsääntöisesti toimistoja ja bisnestyyppisiä tiloja. Varsinaisia kauppaliikkeitä 5 000-7 000 kerrosneliömetriä.

¤·Asuntoja noin 30 kappaletta.

¤·Autohalli 450 paikkaa.

Keskustagalleria

¤·Kokonaisrakennusoikeus 27 500 kerrosneliömetriä +/- 2 500 neliötä

¤·Hankkeen verollinen arvo noin 60 miljoonaa euroa.

¤·Toteuttaja työyhteenliittymä Galleria, osakkaina Oka Oy ja NCC Rakennus Oy kumpikin 50 prosentin osuudella.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju