PETTERI VÄRTÖ
Lappeenrannan teknisellä yliopistolla on kahdeksan alueyksikköä. Niistä
kaksi sijaitsee Etelä-Karjalassa. Loput kuusi ovat levittäytyneet viuhkaksi
Etelä- ja Itä-Suomen alueelle.
Alueyksiköissä työskentelee 50 henkeä. Alueyksiköiden toiminta on
käynnistynyt pääosin 2000-luvun alkuvuosina. Kyseisenä ajanjaksona it-buumi
on ensin noussut ja sitten laskenut ja erilaisten yhteisöjen
verkottumisesta on tullut uskonto, jonka liturgiana on säästämisen synergia.
Samanaikaisesti myös yliopistoille myönnetyt määrärahat ovat käyneet
paikoin riittämättömiksi niiltä edellytettyihin tehtäviin nähden.
Korkeakoulutus on lisäksi noussut uuteen glooriaan ja sitä antavat on
houkuteltu säteilyn toivossa paikkakunnille, joilta ylempi opinahjo puuttuu.
LTY on asettanut tehtäväkseen vaikuttaa Etelä-Karjalan ja koko itäisen
Suomen kehitykseen. Strategian mukaan eri paikkakunnille sijoitetut
alueyksiköt ovat kiinteässä yhteydessä Lappeenrantaan. Niiden toiminta
liittyy kiinteästi yliopiston keskeisiin osaamisaloihin.
Miten alueyksiköt itse näkevät toteuttavansa yliopiston strategiaa?
Vastausta varten alueyksiköiltä kysyttiin:
1. Henkilökunnan lukumäärä tällä hetkellä,
2. Miksi toimii ko. alueella ja
3. Miten näkee toteuttavansa LTY:n strategiaa.
Vastauslaatikoiden otsikkorivillä on alueyksikön aloitusajankohta.
Kysymyksiin vastasivat LTY:n tutkija, projektipäällikkö Petteri Laaksonen
(Imatra), puutekniikan professori Ilkka Pöyhönen (Ruokolahti),
metallitekniikan professori Vesa Salminen (Joensuu), selluloosatekniikan
professori Kaj Henricson (Kotka), tutkimusjohtaja, dosentti Outi
Cavén-Pöysä (Kouvola), liiketaloustieteen professori Timo Pihkala (Lahti),
sahatekniikan professori Jaakko Vuorilehto (Mikkeli) ja paperitekniikan
professori Jari Käyhkö (Savonlinna).
Imatra (05/2003)
¤·1. Kolme.
¤·2. Liiketoiminnan kehitysprojekti Stora-Enson kanssa. Käynnisteillä
projekti Imatran kaupungin kanssa.
¤·3. Yhteistyö yrityskumppaneiden kanssa. Siten maakunta saa
Tekes-rahoitusta, mikä vähentää yritysten omaa riskiä. Tuottaa osaamista ja
uutta tietoa alueille, joilla yrityksen oman investoinnin riski olisi liian
suuri.
Ruokolahti (12/1999)
¤·1. Kahdeksan.
¤·2. Paljon tilaa vaativa laitteisto sijoittuu teolliseen ympäristöön,
jolloin kynnys teollisuuden ja tutkimuksen välillä on matala. Yksikkö
palvelee teollisuutta laajemmin ja toimii harjoitusalustana, kun käytännön
ongelmia läpikäydään pk-yritysten kanssa.
¤·3. Toimitaan välittömässä läheisyydessä Etelä-Karjalan ja koko itäisen
Kaakkois-Suomen alueella olevaan mekaaniseen puuteollisuuteen ja
elinkeinoelämään. Palvellaan sekä pk- että suurteollisuutta niin osaajien
antamisessa kuin tutkimuksen ja kehittämisen muodossakin.
Kotka (05/2002)
¤·1. 14
¤·2. Kotkan seudulla erittäin paljon yksikön alan teollisuutta ja
työpaikkoja. Perustettiin yksikkö, joka olisi lähellä tätä teollisuutta ja
tukisi sitä.
¤·3. Teollisiin kontakteihin pyritään omalla osaamisalueella sekä projekti-
ja tutkimusmielessä että myös koulutusmielessä. Yritetään osallistua eri
koulutuksiin, pitää koulutustilaisuuksia ja seminaareja ja ylipäänsä
meteliä omasta asiasta sekä houkutella ihmisiä mukaan.
Kouvola (06/2002)
¤·1. Viisi.
¤·2. Kouvola halusi luoda alueelle yliopistojen sekä ammattikorkeakoulun ja
alueellisen elinkeinoelämän välistä kehitys-, koulutus- ja
tutkimustoimintaa. Kaupunki on tukenut toiminnan käynnistämistä ja
toteuttamista.
¤·3. Kaikessa toiminnassa liitetään yhteen korkeakoulujen osaaminen alueen
pk-yritysten kehittymiseen ja markkinoiden avaamiseen. Näkyvyyden saaminen
korkeatasoisen tutkimuksen- ja kehittämisen avulla valtakunnallisesti on
myös merkittävä toiminnan tuoma etu. Kolmanneksi tavoitteeksi on asettunut
työpaikkojen lisääntymisen ja yrittäjyyden tukemisen toiminta, jota
toteutetaan suuntaamalla toimintaa alueen yrittäjien ja kuntalaisten
tarpeisiin.
Lahti (1996)
¤·1. Yhdeksän.
¤·2. Lappeenranta on Kaakkois-Suomen yliopisto ja Lahti alueen eturintama.
Lahden kaupunki ja seutu on kutsunut LTY:n paikkakunnalle.
¤·3. Tuetaan alueellisen kehittämisen tehtävää Lahden ympäristössä ja
ympäristökeskuksessa, joka toteuttaa yliopistojen kolmatta tehtävää.
Näytään tutkimus- ja kehittämisyksikkönä, joka tekee yliopistollista
perustukimusta ja osallistuu alueen kehittämiseen sekä yhteistyössä
erilaisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa että yksin. Paljon
täydennyskoulutustyötä
Mikkeli (01/2002)
¤·1. Kuusi.
¤·2. Sahatekniikan synergiaa löytyy paljon. Mikkeli on keskeinen paikka
mekaanisen, erityisesti primäärin puunjalostuksen suhteen.
¤·3. Toteuttaminen on hyvin käytännönläheistä. Aktiivinen yhteys alueen
yrityksiin. Selvitetään heidän kehitysalueitaan. Kohdennetaan toimintaa
paikallisten yritysten tukemiseen.
Savonlinna (03/2003)
¤·1. Neljä.
¤·2. Alueella on yrityksiä, jotka toimivat paperi- ja selluloosatekniikan
valmistamisessa. Yritysten kanssa haetaan lähempää tutkimusyhteistyötä.
¤·3. Ollaan Itä-Suomen keskipisteessä. Laitteita pääasiassa paperi- ja
selluloosateollisuuteen tekevien metallitoimialan yritysten tukeminen on
tärkeää. Keskitytään paperi- ja selluteollisuudessa prosesseihin. Sitä
kautta saadaan suoraa hyötyä sekä näille yrityksille että niiden
alihankkijoille, joita täällä on paljon.
Joensuu (01/2004)
¤·1. Yksi.
¤·2. Joensuussa on vankka asiakaskunta muovi- ja metallipuolelta, mutta
ylempi tekninen koulutus puuttuu. DI-koulutusta pyritään vahvistamaan.
Täydennyskoulutus insinööristä diplomi-insinööriksi käynnisteillä.
¤·3. Työkalu- ja muovipuoli vahvoja alueella. Ohutlevyjen hitsaus taas
voimakasta Etelä-Karjalassa. Ne ovat osaamisen vaihdannaisia. Alkava
muuntokoulutus luo läheisyyttä luontaisesti opettajakunnan kesken.