PETTERI VÄRTÖ
Simeon Walls sukeltaa altaaseen Lauritsalan uimahallissa. Kahdeksan muuta
maahanmuuttajaa poukkaa liberialaislähtöisen miehen perään vuorotellen.
Vesi pärskyy ja kaikilla on hulvatonta, niin afrikkalaisilla
uimakoululaisilla kuin viereisillä radoilla potkuttelevilla suomalaisillakin.
Uimaopettaja Sari Saarinen ottaa komennon. Ensin kerrataan edellisellä
tunnilla opeteltua kellumista. Sitten opettaja alkaa käydä läpi vedessä
liukumista. Se on vaikeaa, mutta sen oppiminen kiinnittää yhdeksän
uimakoulua käyvää maahanmuuttajaa tiukemmin uuteen kotimaahan ja sen
kansalaisiin.
·Olen huomannut, että uiminen on osa elämää ja kansalaistaitoa Suomessa.
Tuhansien järvien maassa on osattava uida. Uimataito on osa suomalaiseksi
tulemista, Etiopiasta lähtöisin oleva Gashaw Teshome Mengesha arvelee.
Näkemys kiteyttää uimaopettajan ja koulutuksen järjestävän Lappeenrannan
kaupungin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikön kannan maahanmuuttajille
annettavan uimaopetuksen merkityksestä.
·Uimaopetus on toimintaa, joka kotouttaa maahanmuuttajaa suomalaiseen
yhteiskuntaan, maahanmuuttoneuvoja Irja Nieminen uskoo.
·Maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmaa tehtäessä kartoitetaan kunkin
halut ja tarpeet. Uimaopetusryhmä innostui uimataidon oppimisesta
vieraillessaan urheilutalon uimahallissa, hän jatkaa.
Yhteiskuntaan integroitumisen ohella uimataidon oppimiselle asetetaan
ryhmässä muitakin tavoitteita.
·Uiminen on hyvä tapa pitää itsensä ja ruumiinsa kunnossa. Terveyden
edistämisen ohella kehittyminen hyväksi uimariksi innostaa, koska
kilpaurheilu kiinnostaa minua, Simeon Walls sanoo.
Se on helppo uskoa. Ryhmän muut jäsenet kutsuvat jäntevää nuorukaista
muskelimieheksi.
Vesi ei pelota,
mutta kylmää
Yhdeksän afrikkalaisen maahanmuuttajan uimakoulu Lauritsalan uimahallissa
käynnistyi pääsiäisviikolla. Kurssi on ensimmäinen pelkästään
maahanmuuttajille tarkoitettu aikuisuimakoulu Lappeenrannassa.
Ryhmän jäsenet ovat kansallisuudeltaan etiopialaisia, liberialaisia ja
ruandalaisia.
Kovien kokemusten keskeltä Suomeen saapuneet afrikkalaiset pulahtavat
altaaseen vailla pelkoja.
·Ryhmällä ei ole sellaista veden pelkoa kuin olen aiemmin aikuisia
opettaessa huomannut. Aluksi toki pelättiin veden painevaikutusta ja pään
painamista veden alle, mutta siitä on jo päästy. Ryhmällä on paljon aiempia
kokemuksia vedestä, mikä yhdessä aidon uimaanoppimishalun kanssa tekee
siitä helpon opetettavan, Sari Saarinen sanoo.
Opettajana häntä kiinnosti veden aiheuttamat ikävät kokemukset ryhmälle.
Juteltaessa kävi ilmi, miten erilaisista taustoista osallistujat tulevat.
Myös syy uimataidottomuuteen selvisi keskusteluissa.
·Monen kohdalla vanhempien sana on ollut toteltava laki. Vanhemmat ovat
kieltäneet lapsia menemästä veteen ja lapset ovat kunnioittaneet kieltoa.
Opetuksen suunnittelussa ja läpiviennissä on erityisesti ollut huomioitava
se, että lämpimämmästä ilmastosta tulleet maahanmuuttajat kylmettyvät helposti.
Hauskanpito altaassa auttaa pysymään lämpimänä. Lämmittävää on myös
uimakoulutuksen saaminen.
·Tällainen on rohkaisevaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tällaisesta
mahdollisuudesta voi olla vain kiitollinen, Gashaw Teshome Mengesha sanoo.
Hentoinen kiitos ei huku muun ryhmän vesielementissä ilakoimisen alle.
MIKA STRANDÉN
Kuvatekstit
Valtameren ääreltä. Liberialainen Simeon Walls nautti aiemmin vedestä
Atlantin rannalla, mutta ei osannut uida kunnolla.
Pelot hellittäneet. Uimaopetuksessa olevien maahanmuuttajien ryhmän
vesipelot karisivat heti, kun he aloittivat kurssin.