ESA VILENIUS
Suomen Veteraaniopettajat on 16 600 jäsenellään sen kokoinen järjestö, että
poliitikot kuuntelevat sitä. Jäsenkunnassaan eläkkeellä olevista
lastentarhanopettajista yliopistolehtoreihin ulottuva järjestö on
ensisijaisesti virkistys- ja kulttuurijärjestö, mutta sille on langennut
myös edunvalvontatehtäviä. Opettajien eläkkeelle pääsy on ollut heikkenevä
etu. Samalla ammattiin valmistumisikä on noussut.
·Ennen opettajat eivät useinkaan oikein halunneetkaan eläkkeelle, nyt moni
kyselee jo viisikymppisenä eläkkeelle pääsystä. Jotakin tapahtunut,
Lappeenrannan yhdistyksen puheenjohtaja Harri Aartelo sanoo.
Nykyisten kaavailujen mukaan opettajien pitäisi toimia ammatissaan 40
vuotta päästäkseen eläkkeelle.
Veteraaniopettajat ovat jäsenenä valtakunnallisessa eläkeläisjärjestöjen
neuvottelukunnassa yhtenä neljästä ammatillisesta eläkeläisjärjestöstä.
Veteraaniopettajien puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamon mukaan myös
poliitikot seuraavat järjestön kannanottoja. Järjestö myös tiedottaa
jäsenistölleen esimerkiksi poliitikkojen äänestämisistä vaikkapa juuri
eläkekysymyksissä.
Tarjamon mukaan järjestöä on kyllä kosiskeltu puolueiden suunnasta, mutta
yrittäjät ovat saaneet johdonmukaisesti rukkaset.
Veteraaniopettajat perustettiin vuonna 1975. Lappeenrannassa se viettää
jokavuotisia päiviään jo toista kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1989.
Päiville odotetaan 500:ttä eläkeläisopettaja.
Ongelmainen, mutta
perushyvä koululaitos
Veteraaniopettajien joukossa on myös niitä, jotka ovat syntyneet ennen
itsenäisyyttä ja opiskelleet esimerkiksi kuuluisassa Sortavalan seminaarissa.
Mutta joukossa on myös niitä, jotka olivat päävastuussa kun peruskoulua
vietiin läpi Suomessa.
Tarjamon mukaan jälkeenpäin tarkasteltuna suomalainen peruskoulu on
onnistunut hyvin. Se on monipuolinen ja tehokas. Peruskoulu on monella
tavalla perushyvä.
Lappeenrannan yhdistyksen sihteeri Jaakko Hulkkonen, Harri Aartelo ja
liiton varapuheenjohtaja Päivikki Tirkkonen ja Sirkka-Liisa Tarjamo
toivoisivat nyt suvantovaihetta, jossa keskityttäisiin perusopetuksen
vahvistamiseen. 1990-luku erilaiset kokeilut seurasivat toisiaan melkeinpä
päällekkäin. Kouluihin piti saada runsaasti” hevosenharjausta ja kaikkea
muuta kivaa.”
Toinen asia veteraaniopettajien mielessä oleva asia on tietty varovaisuus
erityisoppilaiden integroinnissa muihin opetusryhmiin.
Tietenkin myös opetuksen epävarmat resurssit näyttävät pahalta myös
eläkeläisopettajista.
ESA VILENIUS
Kuvateksti
Veteraaniopettajia. Jaakko Hulkkonen, Päivikki Tirkkonen, Harri Aartelo ja
Sirkka-Liisa Tarjamo.