Venäjä on harasoo kaupassa ja palveluissa

Ammatin ja suomen osaaminen työllistää venäjänkielentaitoisen parhaiten.

PETTERI VÄRTÖ

Ivan Parshukov hakee hyötyvaraosaa venäjänkieliselle asiakkaalle

Lappeenrannan Toikansuontiellä. Venäläislähtöinen myyjä on tehnyt niin jo

vuodesta 1994 ja on sinut roolinsa kanssa. Hänen palkkaamisensa yritykseen

perustui puhtaasti kielitaitoon.

­·Venäläisten asiakkaiden määrä alkoi lisääntyä pari vuotta aiemmin.

Tulimme siihen johtopäätökseen, että viittomakieli sopii huonosti

myyntityöhön, myyjäkollega Jussi Kokkonen kertoo.

Ivanin palkkaaminen lisäsi entisestään sekä yrityksen venäläisasiakkaita

että siten myös sen kassavirtaa.

Venäjänkielentaidon liikevaihtovaikutuksen huomasivat myös kilpailijat.

Kaikissa kilpailevissa yrityksissä on palkattuna venäjänkieltä taitavaa

henkilökuntaa.

­·Venäjänkielentaitoinen työntekijä työllistyy kielen takia pääsääntöisesti

palvelualalle, johtava työvoimaneuvoja Auli Pakarinen Lappeenrannan

työvoimatoimistosta kertoo.

Myös kaupan ala sekä liikennöintiyritykset ovat venäjänkielentaitoisten

työntekijöiden työllistämisen pioneereja Etelä-Karjalassa. Kieli- ja

kulttuuritaidon takia heitä on lisäksi erityisen runsaasti venäläisten

kanssa yhteistyötä tekevissä yrityksissä.

Eniten venäjänkielentaitoista työvoimaa palkataan maakunnassa maatilojen

tilapäistöihin. Tällöin työllistyminen tapahtuu kuitenkin muun kuin

kielitaidon perusteella.

Töihin tavallisesti

vain työllistämistuella

Venäjänkielentaitoinen työvoima työllistyy tasaiseen tahtiin

Etelä-Karjalassa, mutta harvoin suoraan. He pääsevät työsuhteeseen

pääsääntöisesti kurssien ja harjoittelun jälkeen työllistämistuella.

­·Palvelutyönantajat ottavat mielellään harjoittelijoita. Kun pitäisi

palkata vakituisesti, syntyy yleensä vaikeuksia, erikoistyövoimaneuvoja

Arvo Julku Imatran työvoimatoimistosta sanoo.

Kaupan ja palvelualan yritysten pääasiallinen asiakaskunta puhuu

äidinkielenään suomea Etelä-Karjalassa. Venäjän osaaminen on etu, mutta

venäjänkielentaitoisen työntekijän työllistymismahdollisuudet paranevat,

jos hän osaa suomea.

­·Työllistämisessä on tärkeintä suomenkielen osaaminen riittävän hyvin.

Sitä tarvitaan, jotta pystyy toimimaan työyhteisössä, Aikuiskoulutuskeskus

Aktivan projektipäällikkö Virpi Ulmanen toteaa.

Hän kertoo, että maailmalla yritykset rekrytoivat ihmisiä eri

kansallisuuksista jo yrityksen monikulttuurisen imagon takia. Suomeen

saakka ajatus ei toistaiseksi ole levinnyt.

Myös ammattitaito näyttelee keskeistä roolia työllistymisessä. Ammatin ja

kielen osaamisen ohella on lisäksi osattava suomalainen työ- ja muu kulttuuri.

Ammatti-ihmisellä

työetiikka kohdallaan

Venäjänkielentaitoisen työvoiman työllistäminen riippuu ennakkoasenteista.

Työmarkkinoita työkseen seuraavat kertovat poikkeuksellisen yhtenäisesti,

että venäjänkielentaitoisten ammatti-ihmisten työetiikka on kohdallaan.

Kyseisen työvoiman palkkaaminen on maakunnan palveluyrityksissä pääosin jo

tehty. Lisätarvetta kuitenkin löytyy monestakin syystä.

­·Rajaliikenteen rikkaat venäläiset ovat vaihtuneet lähialueille

matkaaviksi ladanomistajiksi, joilla tuntuu myös olevan rahaa. Tämä joukko

kasvaa koko ajan, joten venäjänkielistä työvoimaa palkkaavalle

työnantajalle on kysyntää, Arvo Julku näkee.

Ladanomistajien rahan vaihtuminen maakunnalliseksi hyvinvoinniksi

edellyttää kuitenkin asennemuurin murtamista.

EMMI KAARNA

Kuvateksti

Töihin venäjällä. Myyjä Ivan Parshukov palkattiin venäjänkielentaidon

perusteella, mutta palvelee sujuvasti myös suomeksi.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö