ETTI KANTOLA
Etelä-Karjalan taidemuseossa on esillä korutaiteilijan näyttely.
Äkkiseltään sieltä ei löydä yhtään korua.
Kati Nulpponen on moderni tekijä, jonka korukäsitys on laaja.
Eteisgalleriassa on lateksisia t-paitoja, sateenvarjo ja lavuaarillinen
pikkuhousuja.
Korutaiteilijan työmaa on ihmisvartalo, ja Nulpponen tekee taidetta koko
kehon mittakaavassa. Korun ei tarvitse olla sormus tai kääty vaan vaikka
vaate tai peitto. Jotain, johon kantaja voi verhoutua.
Näyttelyt voivat edelleen laajentua modernista korukäsityksestä.
·Taide lähtee korusta, mutta voi rakentua laajassa tilassa installaatioksi.
Taidemuseossa on kaksi teossarjaa. Pikkupyykkiä sisältää minikokoisia
lasten ja naisten asusteita. Teoksen on innoittanut yksi sana: viattomuus.
Pienenpienissä alusvaatteissa on myös jotain iloista ja kepeää.
·Toiset ajattelevat, että viattomuuteen liittyy naiivius, mutta minusta
siihen liittyy luottamus ihmisiin ja elämään.
Omien tunteiden
tikit ja viillot
Ruumiinavaus on raju ja kovaääninen. Se koostuu yhden sateenvarjon ohella
kolmesta lateksisesta paidan malliin leikatusta, ihoa muistuttavasta,
naisen ylävartalosta. Ensimmäinen on sileä nännejä ja napaa lukuun
ottamatta. Seuraavan pinnan rikkoo ruumiinavaukseen viittaava y-kirjaimen
muotoinen viilto, josta tihkuu verta. Kolmannessa viillon päällä on tikit.
Molemmat työt perustuvat omiin tunteisiin.
·Ruumiinavauksen takana on suuri muutos elämässä. Se työ oli pakko tehdä.
Nulpponen välttää puhumista itsestään tai töiden takana olevista
kokemuksistaan.
·Eiköhän työt jotain kerro. En tuo esille elämääni vaan toivon, että
ihmiset näkevät teokset omalta kannaltaan. Jos joku ymmärtää ne eri tavalla
kuin minä, en sano voi ei.
Teemat ja aineet
vangitsevat
Korujen pariin Nulpposen ajoi kiinnostus kiviin. Koulussa kivet jäivät,
mutta muuta tuli tilalle. Kokonaan tarvikkeet vaihtuivat, kun työt
siirtyivät koulun jälkeen kotiin.
·Asunto mukautuu työhön. Mutta puitteet näkyvät kyllä, esimerkiksi
metallia käytän vähän.
Taiteilija nauttii uusien materiaalien löytämisestä. Toisaalta niihin jää
kiinni, ja kestää kauan siirtyä taas uuteen.
Suuri teema Nulpposen töissä on naiseus. Vaatimukset, paineet ja kasvava
vastuu sekä turvan tunne ja itsensä suojelu.
·Olen hidas muuttamaan aiheitani. Junnaan samassa asiassa, vaikka työt
muuttuvat.
Taiteilijalla turvattomuus liittyy myös rahaan ja katkonaiseen leipään.
Nulpponen opettaa sivutyönään ammattikoululaisia.
·On henkireikä tehdä töitä ihmisten ilmoilla. Vaikka tekisin pelkästään
taidetta, töitä ei syntyisi liukuhihnalta.
Nulpponen muodostaa entisten opiskelutovereidensa, Mervi Kurvisen ja Maria
Nuutisen kanssa Ihmeellinen eläin -ryhmän.
·Olemme tehneet yhdessä niin paljon, että se on helppoa. Olemme
samanhenkisiä, vaikka työt ovat erinäköisiä.
Yhteistyö mahdollistaa paljon. Töitä voi viedä useampaan tilaan,
näyttelyitä on enemmän ja kontaktit tuovat mahdollisuuksia. Kolmikko jakaa
myös kustannukset ja käytännön rutiinit sekä ovat toisilleen kriitikoita.
EMMI KAARNA
Kuvatekstit
Viattomuuden äärellä. Kati Nulpponen kaipaa Pikkupyykkiä-teoksensa
lapsenomaisen huolettomaan maailmaan.
Kasa pöksyjä. Lukemattomat nukke-kokoiset pikkuhousut kuuluvat vaatteiden
ympärille rakennettuun näyttelyyn. Pöksyt ovat Kati Nulpposelle koruja.
Kati Nulpponen
¤·Syntynyt 1974 Lappeenrannassa.
¤·Kivialan artenomiksi 1996.
¤·Korutaiteen jatko-opinnot Espanjassa 1998.
¤·Korutaiteen erikoistumisopinnot 2003.
¤·Kymmeniä yksityis- ja yhteisnäyttelyitä kahdeksan vuoden aikana.
¤·Ihmeellinen eläin työryhmä yhdessä Mervi Kurvisen ja Maria Nuutisen kanssa.