URPO LAANINEN
Kuutostien leventäminen Lappeenrannan ja Imatran välillä on nyt kaikissa
mahdollisissa putkissa. Rakennustyöt ovat kiinni enää poliitikkojen
rahoituspäätöksistä.
Tiehallinto julkisti uuden toimintasuunnitelmansa vuosille 2005-2008, jossa
kuutostie on maan kärkihankkeita. Sen edellä ovat vain Helsingin Pasilan
tiejärjestelyt ja valtatie 2:n parantaminen Porin ja Vihdin välillä.
119 miljoonaa euroa maksava Lappeenrannan-Imatran väli on niitä paljon
isompi. Rakentaminen on mahdollista aloittaa ensi vuonna.
Tiehallinto esittää sitä ns. elinkaarimalliksi, eli valtio rakennuttaisi
tien osamaksulla.
Tiehallinto näytti kuutostielle lisää vihreätä valoa lisäämällä sisäisenä
ratkaisunaan sen tämän vuoden suunnittelurahoja noin 200 000 eurolla.
·Tiehallinnossa hanke saa vihreätä valoa niin paljon kuin sitä voi enää
antaa, totesi Kaakkois-Suomen tiepiirin talouspäällikkö Jyrki Karhula.
Kuutostien leventäminen oli jo viime vuonna tiehallinnon ns. ykköskorissa,
ja nyt se on vahvistettu ottamalla kuutostie tieverkon kehittämisen
kärkihankkeiksi. Tampereen ohikulkuväylät ovat kaukana sen takana.
·Kuutostien levennyksen asema ei ole ainakaan heikentynyt, vaan päin
vastoin vahvistunut.
·Kyse on enää siitä, lähteekö maassa ollenkaan hankkeita liikkeelle. Jos
lähtee, kuutostie on ihan kärkipäässä. Tiehankkeita ei listalla ole
muutenkaan kovin monta.
Tiehallinnon tärkeysjärjestys on sama kuin ministeri Leena Luhtasen (sd.)
väylätyöryhmän, joka julkisti esityksensä tammikuussa. Luhtanen ei ole vain
saanut hallitukselta rahaa hankkeiden aloittamiseen.
Rahoitus on sidoksissa mm. valtionyhtiöiden myyntituloihin. Sekä
hallituksen että opposition kansanedustajat ovat vaatineet tierahoituksen
lisäämistä, ja samaan kuoroon liittyi valtiovarainvaliokunta.
Liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen esitti vappupuheessaan, että
tärkeitä liikennehankkeita voitaisiin hyvin rahoittaa myös velkarahalla.
Luhtasen mukaan 600 miljoonan euron lainarahoitus nostaisi valtion velan
kokonaismäärää vain vajaan prosentin.
Etelä-Karjalassa
monta hanketta
Tiepiirin talouspäällikön Jyrki Karhulan mielestä Etelä-Karjalan
tienrakentaminen näyttää kohtuullisen hyvältä, kun Nuijamaan raja-aseman
tieyhteyksien rakentaminen on saatu vauhtiin ja Taipalsaarella tehdään
Toijansalmen siltaa.
·Kuutostien parantaminen on hyvässä kierteessä. Ei tilanne huonolta näytä
Etelä-Karjalan kannalta.
Sen sijaan Karhulan mukaan perustienpidon alueellinen investointirahoitus
on paha. Esimerkiksi pyöräteihin rahat eivät riitä.
Koko Suomen perustienpidon rahoitus jää lähivuosina noin 550 miljoonaan
euroon vuodessa, eli siinä on vähennystä edellisvuosiin 40 miljoonaa euroa.
Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnat käsittävä
Kaakkois-Suomen tiepiiri joutuu tyytymään 54 miljoonan euron
vuosirahoitukseen, jolla rahalla ei juuri rakenneta uutta.
Jäteaseman tie
teemahankkeena
Ministeri Luhtasen väylätyöryhmä esitti vuosille 2004-2007 pienempiä
teemahankkeita.
Niillä kehitetään satamien ja terminaalien tieyhteyksiä, tuetaan kasvavien
alueiden kehitystä, parannetaan pääteiden liikenneturvallisuutta,
edistetään pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja parannetaan koulumatkojen
turvallisuutta maaseututaajamissa.
Talouspäällikkö Karhula arvioi, että teemahankkeet eivät näytä lähtevän
kovin vauhdikkaasti liikkeelle.
Ensisijaisena on pidetty pääteiden liikenneturvallisuutta, jonka
teemahankkeisiin on Kaakkois-Suomesta tarjolla valtatie 12:n Kausalan
kohta sekä valtateiden 13 ja 15 leventäminen Mikkelin eteläpuolella.
Satamien ja terminaalien teemapaketin kymmenen hankkeen joukossa ovat
Haminan sataman tie ja Etelä-Karjalan jätteenkäsittelylaitokselle johtava
uusi Soskuantie.
·On hyvin vaikea sanoa, milloin jätekeskuksen tiehanke saadaan liikkeelle.
Tietysti yritämme olla suunnitelmien puolesta nopeasti valmiina, Jyrki
Karhula totesi.
ES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Kuutostie putkessa. Tiehallinto pisti lisää rahaa LappeenrannanImatran
levennyksen suunnitteluun. Kuva Nuijamaantien risteyksestä.
¤·Vt. 6:n parantaminen Lappeenrannan ja Imatran välillä, valmius aloittaa
v. 2005, 119 milj. euroa.
¤·Vt. 5 välillä Lusi-Mikkeli, aikaisintaan 2005, 17 milj.
¤·Vt. 14, Savonlinnan keskusta, vuonna 2006, 114 milj. euroa.
¤·E 18, Haminan ohikulkutie, aikaisintaan 2007, 70 milj.
¤·Vt.12, Kausalan kohdan turvallisuuden parantaminen (teemapaketissa), 3 milj.
¤·Haminan sataman tie (teemapaketissa), 4,2 milj.
¤·Etelä-Karjalan jätteenkäsittelylaitoksen tiejärjestelyt ja Soskuantien
uusi tieyhteys (teemapaketissa), 1,7 milj.
¤·Parhaillaan menossa vt. 6, Kouvola-Koskenkylä (54 milj. euroa), Nuijamaan
raja-aseman tiejärjestelyt (14,5 milj.) ja Toijansalmen sillan rakentaminen
Taipalsaarella (3,2 milj.).
¤·Vuosien 2008-2013 jälkeen toteutettavina hankkeina tiehallinnon
suunnitelmat sisältävät seuraavat isot kohteet: E 18
Koskenkylä-Loviisa-Kotka (150 milj. euroa), E 18 Haminan ohikulkutie (60
milj.), E 18 Haminan-Vaalimaan moottoriväylä (73 milj.), Vt. 15 Kotkan
sisääntulotie (10 milj.) ja Vt. 15, Kotka-Kouvola (37 milj.).
¤·Kuutostien väli Lappeenranta-Taavetti (46 milj.) jäi vuoteen 2013
ulottuvan ohjelman ulkopuolelle, samoin kuin Mikkelintien parannus ja
Taavetti-Hamina.