Lappeenrannan Puukeskus aikoo pysyä vuosia nykyisellä Viipurin Vanerin tontillaan

Nykyiset toimitilat remontoidaan, koska yhtiö väsyi kädenvääntöön kaupungin kanssa uudesta tontista.

HEIKKI SOPANEN

Konttorinjohtaja Ari Niemelä hääräsi loppuviikosta touhukkaana Puukeskus

Oy:n Lappeenrannan konttorissa. Entisen Viipurin Vanerin tontilla,

Taipalsaarentien varressa olevia toimitiloja kunnostetaan kuumeisesti ensi

viikonlopun avajaisia varten.

Niemelä esittelee alueen suunnitelmia: jotain puretaan ja jotain

rakennetaan, ja lopputuloksena on rakentamisen monitoimikauppa. Rahaa

remonttiin menee 600 000-­700 000 euroa.

­·Se tarkoittaa, että olemme näissä tiloissa pitkään. Mutta alunperin näin

ei pitänyt tapahtua. Tai paremminkin näin ei saisi tapahtua kuin meille on

tapahtunut, Niemelä sanoo.

Konttorinjohtaja viittaa kädenvääntöön, jota Puukeskus on käynyt

Lappeenrannan kaupungin kanssa uudesta tontista.

­·Kun tulimme tähän 1997, tarkoitus oli siirtyä muualle 3-­5 vuoden sisällä.

Ajatuksena oli, että kaupunki kaavoittaa Viipurin Vanerin alueen

asuntokäyttöön, ja antaa meille tilalle yhtä hyvän tontin muualta.

Haluamaamme tonttia ei ole löytynyt, ja meiltä loppuivat aika ja usko,

Niemelä kertoo.

Niemelän mukaan tontin etsintä on kestänyt neljä vuotta.

Tonttivaihtoehtojakin on ollut matkan varrella neljä, kaikki Myllymäen

alueella. Kaupunki on torjunut Puukeskuksen ehdottamat kaksi

tonttivaihtoehtoa, ja Puukeskus ei lopulta kelpuuttanut kahta kaupungin

tarjoamaa tonttia.

­·Emme luovuttaneet vaan hävisimme väsytystaistelun. Neljä vuotta on liian

pitkä aika vääntää tällaista asiaa. Päätimme jäädä nykyiselle tontillemme,

jonka sijainti on hyvä. Huono puoli on liikenneturvallisuus. Kaikki

rekkaliikenne tänne tapahtuu kaupungin läpi, Niemelä sanoo.

Kaupungilla

perustelunsa

Niemelän mukaan Puukeskuksen ehdottamat tontit, joista toinen oli Starkin

vieressä ja toinen Lidlin vieressä, olisivat liikepaikkoina olleet nykyisen

tontin veroisia. Kaupungin tarjoamat tontit eivät sitä vastoin olleet.

­·Kenelle hyviä tontteja varastoidaan? Pitääkö yhtiöllä olla ulkomaalainen

nimi, että saa sellaisen. Vai emmekö me osanneet lobata, Niemelä kyselee.

Kaupungin teknisen toimialan johtaja Ensio Koikkalainen sanoo ymmärtävänsä

Puukeskuksen konttorinjohtajan katkeruuden. Koikkalaisella on kuitenkin

perustelut harjoitettuun tonttipolitiikkaan.

­·Starkin viereinen tontti on puisto, ja liikenteellisesti sen sijainti

olisi vaarallinen. Lidlin viereinen tontti olisi taas ollut sekä

kaupunkikuvallisesti että liikenneturvallisuuden kannalta huono ratkaisu.

Tästä sekä virkamiehet että tekninen lautakunta olivat samaa mieltä.

Koikkalainen sanoo, että Puukeskusta on kohdeltu aivan samoilla

pelisäännöillä kuin muitakin yrittäjiä.

­·Perimmäinen tarkoituksemme on ollut osoittaa heille tontti, ja sen olemme

tehneetkin. Se ei vain kelvannut heille.

Puukeskus ei

niele perusteluja

Puukeskuksen Niemelä ei ole samaa mieltä Koikkalaisen perusteluista. Hän

sanoo, että tonttipolitiikka on tonttipolitiikkaa.

­·Starkin viereinen puisto on puuton pujopelto, joka ei koskaan tule

palvelemaan ketään puistona. Tontin liikenneturvallisuuden olisimme

hoitaneet kuntoon rakentamalla omalla kustannuksellamme kääntymiskaistan.

Ei kelvannut.

Virkamiesten yksimielisyydestä Lidlin viereisen tontin osalta Niemelä

sanoo, että rakennusvalvontaviraston päällikölle Klaus Pelkoselle

Puukeskuksen esitys olisi kaupunkikuvallisesti kelvannut.

­·Ja mitä liikenneturvallisuuteen tulee, niin onko nykyinen tilanne

parempi, Niemelä kysyy.

Joka tapauksessa Puukeskus päätti jo viime syksynä, että Myllymäen tontit

saavat olla, ja toiminta jatkuu Viipurin Vanerin tontilla. Etenkin, kun

tontin omistavalla Bonvestalla ei ole ollut kiirettä kaavoituttaa sitä.

Sekä Puukeskus että Bonvesta ovat UPM-Kymmenen tytäryhtiöitä.

Remontti tontin konttorirakennuksessa on loppusuoralla, ja ensi

viikonloppuna se avautuu uudistettuna rakennustarvikkeiden ostospaikkana.

Puukeskuksen lisäksi tiloihin tulee vuokralle kymmenkunta muuta yritystä

tai yrittäjää.

Nykyisten tilojen remonttiin yhtiö käyttää 600 000­-700 000 euroa. Niemelä

sanoo, että uusinvestointi Myllymäkeen olisi ollut kolme miljoonaa euroa ja

työtä rakentajille.

EMMI KAARNA

Kuvateksti

Vanhasta uutta. Puukeskus remontoi nykyisiä toimitilojaan uuteen uskoon, ja

rakentamisen monialakauppa Taipalsaarentien varressa avautuu ensi

viikonloppuna.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen