SARI PULLINEN
Joutsenon Pitäjäntupamuseon uusittu näyttely esittelee kansainvälisestikin arvostetun Joutsenon naisen puvun ja joutsenolaista hääperinnettä.
Naisen puvun esiliinan koristeena oleva Joutsenon revinnäinen palkittiin 1912 Pietarin maailmannäyttelyssä kultamitalilla. Lisäksi kansallispuku on päässyt edustamaan suomalaista pukuperinnettä sekä Barcelonan kansantieteelliseen museoon että Venäjän Marin alueelle Joshkar-Olan kansallismuseoon.
Pitäjäntuvan vitriineissä ovat esillä puvun osien työvaiheet. Revinnäisperinne elää Joutsenossa edelleen vahvana. Yläasteella tytöt opettelevat revinnäistaidon.
Joutsenon naisen puvun tarkistus valmistui viisi vuotta sitten. Etelä-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n asiantuntijana työssä toimi tutkija, FM Leena Stenberg. Tarkistettua versiota puvusta ei Pitäjäntuvalla nähdä. Tarkistettu puku löytyy ainakin Suomen käsityön museosta Jyväskylästä sekä käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä Lappeenrannasta.
Tarkistettuun Joutsenon naisen kansallispukuun kuuluvat pellavapaita, hankkipaita eli alushame, hopeinen paljinsolki, villakankainen hame, esiliina, kaksi erilaista nästyykiä, tankki eli liivi, röijy eli västi, liinaviitta eli kostuli, sarkaviitta eli roihkanuttu, hurstutvaippa, tinavyö, huntu eli vaimon päähine, tytönsilkki, sukat ja sukkasiteet.
Jännittävä yksityiskohta on, että Joutsenon kansallispukuun kuuluvan tinavyön kaltaisen vyön on kuvannut tuntematon itävaltalainen maalari 1400-luvun lopulla Neitsyt Marian vyötärölle maalauksessa, joka on Moskovassa Pushkinin museossa.
Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen kokoaman näyttelyn aloite tuli Joutsenon kotiseutuyhdistykseltä. Museovirasto myönsi avustusta kunnalle 2 200 euroa näyttelyn uusimiseen.
III
Pitäjäntupamuseo, Imatrantie 1: Joutsenon naisen puku ja joutsenolainen hääperinne. Näyttely on avoinna 1.6.-1.8. ti-pe klo 13-16, la-su klo 12-15.
SARI PULLINEN
Kuvateksti
Asiantuntijat. Eeva Haikala (vas.) ja Marja Koskimäki kokosivat Joutsenon naisen puvusta kertovan näyttelyn, jossa esitellään puvun eri osia.