ANNE NIEMI
·Lausuntaillat ovat ihmisten mielestä jotain kammottavaa, sanoo Lauri
Väärä, suomenniemeläinen teatterintekijä.
Väärän teatteriura alkoi 1953 samalla nuorisoseuran näyttämöllä, jolle hän
ensi lauantaina jälleen astuu. Minna Canthin Roinilan talossa -näytelmään
Väärä teki tuolloin Eeron roolin.
·Pitkän unelmoinnin jälkeen pääsin vasta 17-vuotiaana näyttämölle. Tuo
sama vanha Suomenniemen nuorisoseuran näyttämö on siksi minulle erityisen
rakas, Väärä kertoo.
Armas Väärä toivoi ainoasta pojastaan kansakoulunopettajaa, joka Joensuun
seminaarista valmistuikin. Mutta poika tahtoi enemmän.
·En uskaltanut kertoa isälle, että haen teatterikouluun. Vasta linja-auton
porrasaskelmilla päästin hätäisesti suustani, että olen menossa
opiskelemaan teatterikouluun. Isä jäi suu ammolleen tien varteen, Väärä
naurahtaa.
Sillä tiellä ja useilla näyttämöillä Väärä on sitten ollutkin. Myös
Kansallisteatterin näyttelijänä, kunnes työskenteli yhteensä 17 vuotta
teatterinjohtajana Kotkassa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa.
Meidän herramme
muurahaisia
Väärä aloittaa nimikkoiltansa Aapelin humoristisella tekstillä Meidän
herramme muurahaisia.
·Piru periköön kaikki lääkärit, siteeraa lonkkaleikkaukseen odottava
pitkän linjan teatterilainen tekstin alkua.
Aapelin lisäksi ohjelmisto käsittää muun muassa Leinon, Kailaan,
Hellaakosken, Shakespearen ja Juicen tekstejä.
·Kaiken maailman kissanristiäisissä olleet pätkät on nyt koottu yhteen.
Tätä toivoi jo 80-luvulla silloinen kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
Raili Halinen. No, Raili, tämä täältä tulee··hieman jälkijunassa, Väärä
puhkeaa nauruun.
·Runoja on kuin kuljetettu selkärepussa, vain ajattelutapa ja
suhtautuminen runoon muuttuu ajan myötä,Väärä kertoo.
Illan aikana Aapelin tekstien tunnelmasta enkeliasuisen Väärän alta
paljastuu ponteva koulupoika valmiina Prévertin tekstiin. Illassa kuullaan
myös Cyrano de Bergerac -näytelmän Nenämonologi.
·Tulkinnan voin tehä ihan niiko mie tahon, ei siihen tarvitse suhtautua
niin vakavasti, Väärä virnistää.
Eteläkarjalaiset ystävät teatteriajoilta ja nuorisoseuravuosilta palaavat
kotitalon pirtin hämyssä mieleen.
·Olisihan se ihanaa, jos minut ensimmäiseen lausuntakilpailuun koulinut
Martta Järveläinen tulisi kuuntelemaan, Väärä miettii.
Pieteetillä vanhan hirsitalon kunnostanut Väärä viihtyy maaseudulla, hän ei
kaipaa pääkaupunkiin. Kesäisin puoliso Teija Sopanen sentään tulee seuraksi
Suomenkylään, ympärivuotisena kaverina on Zorro-kissa.
III
Lassin ilta Suomenniemen nuorisoseuratalolla lauantaina 3.7. kello 18.
Lippuja tuntia ennen ovelta.
ANNE NIEMI
Kuvateksti
Yleisön pyynnöstä. En ota tätä työnä, koska en pakota itseäni yhtään
mihinkään, sanoo maalle muuttanut Lauri Väärä.