ANNE NIEMI
Viipurissa 1930 syntynyt ja siellä lapsuusvuodet asunut Matti J. Rautio
tunnistaa isänsä Väinö Raution (1894-1974) sodanjälkeisissä töissä
traumaattisen ja sirpaloituneen perusvireen.
Kotikaupungin menetys ja sodan kauhut vaikuttivat taiteilijan herkkään
luomistyöhön. Mielenlaadun lisäksi sota vaikutti arkiseen elämään: koti
jouduttiin jättämään Viipuriin.
·Mutta onneksi tämä Riemurannaksi ristimäni kesäpaikka Savitaipaleella
säästyi, Rautio sanoo.
Ateljeekoti
Paimensaaressa
Taiteilija-ateljeen ovet ovat avautuneet yleisölle joka kesä. Ensimmäisen
kerran jo 1948. Nimi Art Paimensaari otettiin käyttöön 1976.
Tänä vuonna näyttelyn perusvire rakentuu taidemaalari Väinö Raution
kokoelmista koottujen maalausten ja piirustusten ympärille. Töitä on
varhaiskauden sommitelmapiirustuksista loppuvaiheen väkevään kubismiin.
Sodan jälkeen Lappeenrantaan asettunut Väinö Rautio toimi opettajana
Lappeenrannan taiteenystävien piirustuskoulussa 1945-62. Opetustyöstä
huolimatta hän oli erityisen tuottelias mm. muotokuvamaalarina.
Vuonna 1960 isä ja poika Rautio perustivat ryhmä Z-62:n abstraktin taiteen
foorumiksi. Taitava piirtäjä Aimo Vuorinen ja mitalitaiteilija Vilho
Härkönen tulivat mukaan, mutta toiminta hiipui muutaman vuoden jälkeen.
Väinö Raution merkitys Suomen taidehistoriassa olisi ehkä merkittävämpi,
mikäli hän ei olisi jättänyt Viipuriin luovimpien kausiensa aikana
maalaamiaan noin 300 teosta.
·Viime vuosiinsa saakka isä etsi talvisodan aikana kellarin seinään
muuratusta kätköstä kadonneita töitään. Hän seurasi eri puolilla maata
pidettyjen myyntinäyttelyiden taideluetteloita, mutta ei löytänyt
maalauksiaan, Rautio kertoo.
Sattumalta toissa kesänä saatiin yksi kadonneista töistä takaisin
yksityislahjoituksena.
Tuohikollaaseja ja
tietokonegrafiikkaa
Kattoikkunoiden valaisemassa ateljeessa Matti J. Rautio yhdistelee tuohi-
ja puukollaaseissaan kekseliäästi luonnonmateriaaleja. Vahvat ruskeat sävyt
ja yksityiskohtia myöten tarkka työstöjälki tekevät töistä kiinnostavia.
·Kävelen korpimetsiä ja kaivelen sammaleisten kumpareiden alta lahonneiden
koivujen tuohta. Myös Kuolimon rannoille ajautuneet nuotiopuun kappaleet
ovat taiteessani hyödynnetty, Rautio kertoo.
Täysin päinvastaisella tekniikalla syntyy taidegraafikko Eeva Jokipellon
tietokonegrafiikka. Värien loimu on runsasta Jokipellon kiintoisimmissa
töissä. Myös perinteistä kohopainografiikkaa on käytetty esimerkiksi saman
kuvasarjan toisinnoissa. Jokipellolta on lisäksi näytteillä useita
puuveistoksia.
Terassiateljeessa Art Paimensaaren kävijät voivat ihastella
savitaipalelaisen Kaarina Metson värikkäitä mattoja, joissa lähtökohtana
ovat luonnon sävyt.
III
Art Paimensaari , os. Rautionpolku, Savitaipale, avoinna 4.7.-1.8. ke-su
kello 14-18. Muina aikoina sopimuksesta.
ANNE NIEMI
Kuvatekstit
Tuohikollaasi. Matti J. Rautio yhdistää kekseliäästi luonnonmateriaaleja
tuohta, puuta ja hiekkaa.
Toivo ja epätoivo. Aamu Viipurissani, 1969, on abstrakti näkemys
taidemaalari Väinö Raution kotikaupungin, taiteilijan elämän ja tyylin
sirpaloitumisesta.