Kytölän kestikievari panostaa hyvään kotimaiseen lähiruokaan

Pia Peuhkurin maaseutuyritykselle Hyvää Suomesta -ravintolatunnus.

ANNE NIEMI

Lemiläinen Kytölän Kestikievari on saanut Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen. Finfood Suomen Ruokatieto ry:n tunnus ojennetaan yrittäjä Pia Peuhkurille tänään Lemin messujen yhteydessä.

Hyvää Suomesta -ravintolatunnus tarkoittaa, että ammattikeittiö on sitoutunut käyttämään kaikissa aterioissaan suomalaista lihaa, maitoa ja munia sekä niistä valmistettuja tuotteita.

Tunnuksia vasta

20 ravintolalla

Kuluttajien tunnistama perinteinen joutsenlippu on kaupan elintarvikkeissa ollut jo kymmenen vuotta. Myös ravintoloille on vuodesta 2002 voitu myöntää joutsenaiheisia Hyvää Suomesta -tunnuksia.

Peuhkurin tilausravintola on ensimmäinen eteläkarjalainen ruokapaikka, joka on hakenut joutsentunnuksen. Kaikkiaan tunnuksen saaneita ruokaravintoloita on maassamme 20. Nämä ravintolat sitoutuvat siihen, että ruoka on kotimaista.

Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen käyttöä valvotaan säännöllisin valvontakäynnein. Lihan, maidon ja kananmunan lisäksi myös muita Suomessa tuotettavia raaka-aineita käytetään aina, kun niitä on hyvälaatuisina saatavina.

­·Hyvää Suomesta -toiminnassa on mukana koko elintarvikeketju: viljelijät, teollisuus, elintarviketyöntekijät, kauppa ja kuluttajat. Tavoitteena on edistää hyvän suomalaisen ruuan arvostusta ja kysyntää, kertoo Essi Laamanen Finfood Suomen Ruokatieto ry:stä.

Kestikievari tuli

kyläkoulun tiloihin

Kytölän Kestikievari on toiminut Lemillä reilun vuoden ajan. Peuhkuri osti entisen kyläkoulukiinteistön keväällä 2003. Hän muutti perheineen opettajan asuntoon ja perusti muihin tiloihin majoitus- ja ravintolapalveluja tarjoavan maaseutuyrityksen.

Lemiläisenä pitopaikkana sekä yritys- ja perhejuhlien järjestäjänä Peuhkuri on löytänyt jalansijan säräpitäjässä. Kestikievarin tilausravintolassa on 80 asiakaspaikkaa. Yöpyville asiakkaille kahdeksassa kamarissa on 37 vuodepaikkaa.

­·Nytkin on tulossa kesähäät, jossa kestitään 130 vierasta. Lisätilana laaja pihapiiri otetaan silloin käyttöön, maaseudun moniosaaja kertoo.

Rauhallisessa maalaisidyllissä sukujuhlien hyörinässä myös lapsilla on tilaa peuhata. Pihapiirin vanha hirsirunkoinen päärakennus on rakennettu jo 1907.

­·Koulun alkuperäinen voimistelusali on lasten riemuksi säilytetty entisellään, kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti sanoo.

Kytölän niityillä on myös lampailla tilaa laiduntaa. Kestikievarin hakamaalla määkivät suomenlampaat Sanni ja Siiri. Syksyllä nekin päätyvät teuraaksi·­·Kytölän rosvopaisti on silloin takuuvarmasti lähiruokaa.

­·Suosin paikkakunnan ruuantuottajia.Ruokatarpeet ostan kirkonkylältä Lensun kaupasta. Lampaan liha tulee Huttulan kylästä Jorma Soinisen tilalta. Etsin vielä hyvää paikallista munantuottajaa, kertoo yrittäjä.

­·Tulevien häiden erikoisuutena valmistetaan iltapalaksi 200 vetyä. Siihenkin tarvitaan muna poikineen, naurahtaa Peuhkuri.

MAARIT LINDSTRÖM

Kuvatekstit

Kotimaisen ruuan kellokas. Pia Peuhkurin emännöimälle Kytölän Kestikievarille myönnettiin Hyvää Suomesta -ravintolatunnus.

Kestikievarin emäntä. Imatralaissyntyinen Pia Peuhkuri ryhtyi maaseutuyrittäjäksi ja perusti kestikievarin Lemin entiselle kyläkoululle Kytölään.

Kirjoittaja:
Anne Niemi