Lääkäripula uuvuttaa keskussairaalan lääkärit

SUVI SINERVOSynnytys ja naistentautien erikoislääkäri Liisa Raatemaa on ihmeissään.

SUVI SINERVO

Synnytys ja naistentautien erikoislääkäri Liisa Raatemaa on ihmeissään.

­·Kun aloitin lääkärinä, kaikki oli vielä hyvin. Sen jälkeen lääkärien

määrä on tuplaantunut, mutta ketään ei näy missään. Missä kaikki ne

lääkärit ovat?

Raatemaa aloitti vuonna 1978 Imatralla terveyskeskuslääkärinä. Nyt hän

työskentelee Etelä-Karjalan keskussairaalassa erikoislääkärinä.

­·Sairaalavirat eivät ole nyt erityisen houkuttelevia, Raatemaa sanoo.

Keskussairaalassa päivystys alkaa aamukahdeksalta. Työpäivä päättyy vasta

kolmelta seuraavana iltapäivänä. Jos potilas synnyttää yöllä, ei lääkäri

ehdi nukkua kahden työpäivän välissä juuri lainkaan.

Normaalimiehityksellä päivystysvuoroja tulee keskimäärin kuusi kuukaudessa.

Nyt keskussairaalassa gynekologi saattaa joutua tekemään jopa kymmenen

päivystystä kuukauden aikana.

Erikoislääkäreitä pitäisi Raatemaan arvion mukaan olla keskussairaalan

synnytys ja naistentautien osastolla kuusi. Nyt erikoislääkäreitä on puolet

siitä.

­·Joka päivä puhumme uupumuksesta. Olen joutunut näkemään läheltä, kun

lääkärit väsyvät, Raatemaa toteaa.

Yksityisellä työn määrä säädellään itse

Raatemaan mukaan melkein kaikki tekevät töitä myös yksityisellä puolella.

­·Yksityiselle puolelle suorastaan houkutellaan.

Erikoistuttuaan synnytys ja naistentauteihin 13 vuotta sitten Raatemaa

alkoi pitää yksityisvastaanottoa Lääkärikeskus Pillerissä ja Imatran

kliinisessä laboratoriossa. Yksityisellä puolella hänellä on vakiasiakkaita

jo toista sataa.

Yksityiselle vastaanotolle potilaita voi ottaa silloin, kun itselle sopii.

Päivässä hoidettavien potilaiden määrän lääkäri päättää itse.

­·Sen työn määrää voi säädellä. Marinaa tulee vain, kun potilas soittelee

aikoja, eikä niitä ole tarjota.

Lääkärit ovat Raatemaan mukaan perinteisesti olleet kovia työntekijöitä.

­·Jossain vaiheessa on pakko ymmärtää, että maailma pyörii, vaikka

päästäisi itsensä vähän helpommalla.

Moni lääkäri tarvitsee yksityisvastaanottoja, sillä siellä on niin eri

maailma kuin kunnallisessa sairaanhoidossa. Yksityisellä näkee gynekologin

työstä niitä puolia, mitä julkisella puolella ei näe. Keskussairaalassa

tehdään isoja leikkauksia ja synnytetään. Esimerkiksi hormonikorvaushoitoa

annetaan vain yksityisellä vastaanotolla.

Raatemaa myöntää, että yksityisvastaanotot ovat monelle myös merkittävä

lisäansio.

­·Pelkällä privaatin pidolla voi elättää itsensä.

Nykyisin Raatemaa pitää yksityisvastaanottoa vain kerran viikossa. Välillä

hän on tehnyt lyhennettyä työviikkoa niin, että hän työskentelee kaksi

viikkoa keskussairaalassa ja kaksi yksityisellä.

­·Potilaita riittää molemmissa.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Kaksi työtä. Liisa Raatemaan työ yksityisvastaanotolla on lapsipuolen

asemassa, kun hänen vakinainen virkansa on keskussairaalassa.

Raatemaan maanantai

28. kesäkuuta

¤·Kello soi Imatralla klo 6.20.

¤·Työ keskussairaalassa alkaa klo 7.45.

¤·Työpäivä päättyy klo 15.15.

¤·Raatemaa hoitaa neljä potilasta yksityisvastaanotolla lääkärikeskus

Pillerissä.

¤·Illalla klo 18 työpäivä päättyy.

¤·Seitsemään mennessä takaisin Imatralla ison perheen luona.

Kirjoittaja:
Suvi Sinervo