ANNE NIEMI
Mäntyperän eukko on oikeastaan moderni ja hiukkasen radikaali nainen. Mäntyperän eukko eli Sirkka-Liisa Vaalivirta tunnetaan Savitaipaleella: moni paikkakuntalainen on tottunut lukemaan Mäntyperän kuulumisia paikallislehden vakiopalstalta.
Mutta harvempi on käynyt Mäntyperän eukon luontotalossa, joka sekin on avoinna yleisölle. Mäntyperä on Vaalivirran kotimökki Survajantien varressa.
Antaa kaikkien
kukkien kukkia
Mäntyperän pihan ensimmäiset kukkapenkit ovat selkeästi erillään olevia perennaistutuksia. Omenapuiden kohdalla kukkapenkit ovat jo roihahtaneet melkoiseen kasvuun.
On vaikea sanoa, mitä nimenomaista kasvia jokin kyltti esittää, sillä aluskasvillisuus tursuaa paikoin tiheänä kuin turkki.
·Olen tunnistanut pihasta lähes 300 kasvia. Olen teettänyt kylttejä, joissa on kasvien suomen- ja latinankieliset nimet, Vaalivirta kertoo luontoharrastuksestaan.
Hän harmittelee, ettei ole ehtinyt kitkemään runsaita kukkahalmeita. Kasvit rehottavat; kukkivia väriläiskiä on siellä täällä kuin kuvioita hippimekossa. Oikeastaan polulla on mukava kuljeskella juuri siksi, ettei kaikki ole viimeistä piirtoa myöten mietittyä.
Rönsyakankaali uhkaa hävitä apilan sekaan. Se on vanha pihapiirien perinnekasvi, ja muistuttaa hyvin paljon niittyhumalaa.
·Mie kuljen joka paikassa muualla, niin jää paljon omassa pihapiirissä tekemättä, päivittelee liiterin takana polttopuu-urakassa viime päivät uurastanut Vaalivirta.
Lintutornissa
arvaussäkki
Mäntyperän erikoisuus on patinoituneen hirsimökin päätyyn rakennettu kolmikerroksinen lintutorni. Ylimmän kerroksen tukikaiteen yläpuolelle kohoaa tikan pajapuuksi jätetty salko.
Viime talvena käpytikka on naponut männynkäpyjä siinä pajapuun nokassa. Kevään tultua hangen alta paljastui lintutornin tolpan juuresta pienen röykkiön verran kaluttuja käpyjä.
Vaalivirta keräsi kävyt säkkiin. Nyt säkki on köytetty lintutornin kupeeseen. Säkin vieressä on pieni sinikantinen vihko, johon kävijä voi merkitä oman arvauksensa käpymäärästä.
·Miekii tuppaan nojaamaan huipulla siihen tikan taontatolppaan. Kerran se lintu pyyhkäisi vauhdilla tolppaan aivan korvani juureen, ehkä kymmenen sentin päähän. Tikka vai mie, en tiiä kumpi meistä säikähti enemmän, Sirkka-Liisa Vaalivirta nauraa.
Savitaipaleen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen pysyvän luontonäyttelyn lisäksi vuodesta 1994 lähtien on Mäntyperällä järjestetty kesäisin kamarinäyttelyitä.
Elokuun loppuun saakka kotiseutuneuvos Pertti Jurvasen akvarellimaalaukset ja artesaani Outi Ramulan tiffany-työt täyttävät pikkukamarin.
ANNE NIEMI
Kuvatekstit
Mäntyperän hengetär. Sirkka-Liisa Vaalivirta pitää kodissaan Mäntyperällä luonto- ja taidenäyttelyitä.
Luontopolulla. Niittyhumala erottuu edukseen Sirkka-Liisa Vaalivirran luontokasvipolun runsaskasvuisesta tarjonnasta.
Sen sata lajia. Heinien alta paljastuu ketonoidanlukko.
Mäntyperän luontotalo
¤·Sirkka-Liisa Vaalivirran koti Savitaipaleella.
¤·Pihapiirissä luontokasvipolku ja lintutorni.
¤·Järjestetty kamarinäyttelyitä vuodesta 1994.
¤·Avoinna 31.8. saakka, varmimmin ke ja su kello 14-18, ja muulloinkin sopimuksen mukaan. Pihakasvipolulle ja lintutorniin aina vapaa pääsy.
¤·Osoite: Survajantie 1351, Savitaipale.
¤·Ajo-ohje: Savitaipaleen kirkolta Tuohikotin tielle. Siitä erkanee Halmeniemen tienviitan kohdalta Mäntyharjuntie, josta reilut 4 km Mäntyperälle. Matkaa kirkolta noin 22 kilometriä.