Myös yksityiset lääkäriasemat potevat työvoimapulaa

Yksityishoidon kysyntä on vinhassa kasvussa, mutta yksityislääkärien määrä ei.

ETTI KANTOLA

Lääkäripula vaivaa julkisen terveydenhoidon ohella myös yksityisiä

vastaanottoja. Lappeenrantalaiset suuret lääkäriasemat kaipaisivat kipeästi

lisää työvoimaa. Tekijöitä on kuitenkin vaikea löytää, sillä suurin osa

asemien lääkäreistä on keskussairaalasta tulevia iltavastaanoton pitäjiä.

­·On selvä rekrytointiongelma saada lääkäri tekemään lisää työtä.

Sairaalassa jokaisella tuntuu olevan sitä tarpeeksi, Lääkärikeskus Pillerin

toimitusjohtaja, lääkäri Olle Sipari sanoo.

­·Meilläkin on yritystä lisätä lääkärimäärää, kertoo Lappeenrannan

lääkäriaseman yksityislääkäri Heikki Halinen.

Yksityisten lääkäriasemien toiminta on voimakkaassa kasvussa. Uutta

kysyntää luovat muun muassa julkisen puolen kuormittumiseen kyllästyneet

sekä ulkoistetut työterveyspalvelut. Esimerkiksi Lääkärikeskus Pilleri on

kaksinkertaistanut tilansa.

­·Ongelma onkin tarjonnan vähyys, Sipari tiivistää.

Naisgynekologeja

vaikein saada

Lappeenrannan lääkäriasemalla työskentelee 60-­70 lääkäriä. Valtaosa on

virassa sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Varsinaisia yksityislääkäreitä

on kymmenkunta. Lisäksi vastaanottoa pitää esimerkiksi jokunen eläkkeellä

oleva lääkäri.

Pillerissä lääkärimäärä on pysynyt 25-­30:ssa viiden vuoden toiminta-ajan.

Terveyskeskuslääkäreitä on noin viisi, täysin yksityisiä saman verran ja

sairaalassa virassa olevia viitisentoista.

­·Hiukan ehkä ollaan plussan puolella, Sipari arvioi.

Lääkärikeskukseen on saatu vuoden sisällä joitakin uusia nuoria lääkäreitä.

­·Mutta pulaa on etenkin gynekologeista, neurologeista ja yleislääkäreistä

varsinkin näin loma-aikana.

Lääkärikeskuksen lääkäreistä puolet on lomalla, mutta asiakasmäärä ei

puolitu. Keikkalääkäreitä ei kuitenkaan käytetä.

­·Vaikka olemmekin saaneet lisää työvoimaa, lisää tarvitaan koko ajan.

Etenkin naispuolisia gynekologeja toivotaan.

Lähiseudut

haravoidaan

Lääkäriasemalle on saatu vahvistusta muun muassa paikkakunnalle

muuttaneista erikoislääkäreistä. Halinen ei itse hoida rekrytointia, mutta

arvelee jatkuvassa käytössä olevia keinoja olevan monia.

­·Keskussairaalaan ja sinne tuleviin uusii lääkäreihin ollaan jatkuvasti

yhteydessä. Soittelemme myös ympäristön terveyskeskuksiin ja laajemmalle

alueelle, esimerkiksi Kouvolaan ja Kotkaan.

Lääkäriasemalla odotetaan työvoimaa lainaan myös Suomen terveystalo

-konsernin muista toimipaikoista lähikaupungeista.

Jotkut yksityiset erikoislääkärit helpottavat tilannetta osaltaan

kiertämällä huomattavan laajalla alueella. Vastaanottopaikat voivat

vaihdella jopa Lieksan ja Kotkan välillä.

Työmäärä

kasvaa kaikkialla

Suurin toive molemmille lääkäriasemille on keskussairaala ja sen

erikoislääkärit, joiden ilta-ajasta yksityinen sektori mielellään haukkaisi

osansa. Sairaalan kiire näkyy kuitenkin myös yksityisvastaanotoilla.

­·Tuntuu, että kun paine julkisella puolella kasvaa, myös meidän

työmäärämme kasvaa. Mutta sieltä ei saa ihmisiä tänne tekemään työtä,

Halinen sanoo.

Lääkärikeskukset markkinoivat itseään kevyen iltatyön mahdollisuutena.

Yksityiset asemat kiistävät kilpailevansa julkisen puolen työntekijöistä.

Kokonaan yksityisille palkkalistoille hiljattain siirtyneitä lääkäreitä on

Lappeenrannassa vain muutamia.

Vaikka asiakkaita riittäisi tällä hetkellä yli Lappeenrannan kolmen

lääkäriaseman tarpeen, alalla toimivat eivät usko uusia yrittäjiä

ilmaantuvan. Parhaiten menestyy täyden palvelun talo, jollaisen

perustamiskynnys on korkea, ja työvoimapula hillitsee kilpailua.

Kirjoittaja:
Etti Kantola