MARTTI HYTTI
Uusi työnantajien etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) karsii
rajulla tavalla nykyisiä alueorganisaatioitaan. Uudistuksen jälkeen
aluetoimistoja on vain neljä, kun vielä tällä hetkellä Teollisuuden ja
Työnantajain keskusliitolla on kahdeksan aluetoimistoa ja
Palvelutyönantajilla seitsemän aluetoimistoa.
Kaakkois-Suomen elinkeinoelämä oli organisaatiouudistuksen yksi suurimmista
menettäjistä. Alueen teollisuudella ei ole enää ensi viikolla omaa miestä
Lappeenrannassa. Teollisuusasiamies, diplomi-insinööri Matti Somerkoski on
irtisanottu tehtävistään elokuun lopusta alkaen.
Kouvola menettää puolestaan Palvelutyönantajain Kaakkois-Suomen toimiston,
jossa työskentelee kaksi varatuomaria ja yksi ekonomi. Aluetoimisto on
lähinnä antanut neuvontaa palveluyrityksille työsuhdeasioissa.
Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Uudenmaan aluetoiminta hoidetaan Helsingin
toimistosta. Alueellista edunvalvontaa yritetään paikata TE-keskuksittain
15 aluejohtokunnalla, jotka koostuvat alueen yritysjohtajista ja yrittäjistä.
Järjestö perustelee henkilöstön vähentämistarvetta päällekkäisyyksien
poistamisella ja toiminnan uudelleen suuntaamisella. Tavoitteena on säästää
kuluja 25 prosenttia vuoteen 2007 mennessä.
Kaakkois-Suomen yrityksissä on Somerkosken mukaan ihmetelty rajua
organisaatiouudistusta, joka uhkaa heikentää alueellista edunvalvontaa.
·Kukaan meidän maksajista eli alueen jäsenyrityksistä ei ole tähän
mennessä tajunnut, miten alueellista edunvalvontaa hoidetaan, jos
resursseja olennaisesti vähennetään. ·Maksajat eivät ymmärrä, mitä
merkitystä on aluejohtokunnilla. Yritysjohtajilla tuskin on aikaa
tällaiseen, eivätkä he pysty oman työnsä ohessa aluevaikuttamiseen.
Teollisuusasiamies on Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa auttanut
yrityksiä työvoima-asioissa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä edustanut
TT:tä julkisen sektorin työryhmissä.
·Olen ollut vaikuttamassa jäsenyritysten puolesta, että teollisuuden
näkemykset huomioidaan myös alueellisissa suunnitelmissa ja ratkaisuissa.
Somerkoski arvosteleekin sitä, että aluetoiminnan uudistus on täysin
käsittämättömästi nuijittu kasaan kuulematta alueellisia näkemyksiä.
·Toisaalta ei ole vielä määritelty, mitkä ovat uuden EK:n aluetoiminnan
tehtävät. Tässä on määritelty organisaatio, mutta ei tehtäviä. Tämä on
mennyt ihan takaperoisesti. Ennustan, että elinkeinoelämän edunvalvonta
heikkenee Kaakkois-Suomessa.
TT:n alueorganisaatio rakennettiin 1980-luvulla yhteistyön varaan
kauppakamareiden kanssa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa kolme kauppakamaria
osallistui teollisuusasiamiehen palkkakustannuksiin yhdessä TT:n kanssa.
Matti Somerkoski lähtee pyörittämään omaa yritystään.
”Paha menetys
Kaakkois-Suomelle”
Etelä-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen arvioi, että
EK:n uusi organisaatio oli pettymys Kaakkois-Suomelle. ·On valitettavaa,
että vahvalta teollisuusalueelta lähtee henkilö, joka tuntee alueen
teollisuuden ongelmat ja tarpeet. On olemassa vahvoja epäilyjä, että
alueellinen näkyvyys vähenee.
Hän kertoi, että teollisuusasiamies on ollut vuodesta 1986 lähtien
työsuhteessa Etelä-Karjalan kauppakamariin.
·Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan kauppakamareilla on
ollut yhteistyösopimus TT:n kanssa teollisuusasiamiehen toiminnasta.
Sopimukseen liittyy, miten kustannukset jaetaan ja mikä on
teollisuusasiamiehen työn kuva.
Kun teollisuusasiamiehen päätehtävänä on ollut teollisuuden edunvalvonta,
kauppakamarijärjestössä katsottiin, että hänen on oltava TT:n palkkalistoilla.
·Kauppakamarit esittivät, että teollisuusasiamiehen on oltava TT:n
palkkalistoilla. Samaan kuvioon tuli järjestöuudistus.
Peltonen myöntää, että organisaatiouudistus on perusperiaatteiltaan oikea.
·Kun EK:lla ja kauppakamarilla on samat jäsenet, ei ole mitään järkeä
tehdä kilpailevaa ja päällekkäistä toimintaa valtakunnan ja aluetasolla.
·Julkisuuteen ei kuitenkaan kerrottu, millä tavalla EK aikoo aluetoiminnan
sisällöltään järjestää ja mitkä on aluetoimistojen roolit ja tehtävät.
ES-ARKISTO/IRMA IKONEN
Kuvateksti
Suosittu alustaja. Matti Somerkoski on ollut suosittu alustaja ja
kantaaottava vaikuttaja teollisuuteen liittyvissä kysymyksissä.