ESA VILENIUS
Suomen metsistä tiedetään hyvin paljon. Jo 1920-luvulla aloitettu
valtakunnallinen metsävarojen inventointi (VMI) alkoi tänä kesänä
kymmenennen kerran. Suomalainen järjestelmä on ollut maailmalla esikuvana.
Inventoinnissa selvitään varsin perusteellisesti missä tilassa metsät ovat.
Kuinka paljon niissä on puuta ja mitä lajeja sekä muita kasveja? Minkä
kokoisia puut ovat, kasvavatko ne ja ovatko ne terveitä? Mitä metsälle on
viime vuosina tehty ja mitä pitäisi tehdä?
Valtakunnan metsien tilaa selvitetään maapohjasta latvuksiin.
”Ruokolahdella
tuli hyvä mieli”
Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusryhmän johtaja Jouni Peräsaari oli
alkukesästä Ruokolahdella ja kulki sattumalta samoja metsäalueita kuin
vuonna 1998. Nyt hänen ryhmänsä on siirtynyt Lounais-Suomen saaristoon.
·Mökkiläiset ovat paikalla, heiltä saa veneitä vuokralle.
Kaikkiaan VMI10:n kenttätyötä tekee 12 kolmihenkistä ryhmää.
·Ruokolahden metsiä katsellessa tuli hyvä mieli. Ne oli terveitä ja
kokonaisuutena ne näyttivät hyväkasvuisilta.
Esimerkiksi Lounais-Suomessa parin viime kesän takia kuivuneita kuusia ei
ryhmä tavannut. Vain tyvitervaisuutta näkyi männyissä paikoitellen
yksittäistapauksina.
·Ainakin taloudellisessa mielessä metsät ovat varsin hyvässä kunnossa.
Salpausselkä jakaa Etelä-Karjalan aika selvästi kahteen metsävyöhykkeeseen.
Eteläpuolella on enemmän kuusikoita, joissa tavataan myös metsien
tulevaisuuden megaongelmaksi arvioitua kuusen tyvilahoa.
Etelä-Karjalassa, Salpausselän pohjoispuolella maaperä on metsän kasvulle
suotuisaa ja hyvin vettä läpäisevää.
Metsä ei kerro
urbaaniomistajasta
Viime vuosien metsäkeskustelun osana on ollut myös väittely
hoitoideologioista ja -kulttuurista. Pitkän uran metsänarviointitehtävissä
tehneen Peräsaaren mukaan kaupunkilaismetsänomistaja näyttää metsästä
katsoen hieman myytiltä. Ainakin Etelä-Karjalan metsät on hoidettu varsin
hyvin, ”kaupunkilaismetsiä” ei näy.
Sen sijaan metsätilan koko näkyy. Esimerkiksi yhtiöiden metsät erottuvat
juuri kuvioiden suuruuden perusteella.
Nuoria, 0-8-vuotiaita, taimikoita oli varsin runsaasti. Kaikkia taimikoita
ei kuitenkaan oltu hoidettu asianmukaisesti.
Peräsaari korostaa kuitenkin, että kysymys on ennakkonäkemyksistä.
Taimikoita osui inventointikohteisiin muutama kymmenen.
Metsäinventointi
viisivuotiskausiin
Aluksi valtakunnalliset metsäinventoinnit tehtiin pitkinä suorina linjoina,
karrikoiden Hangosta Utsjoelle. Nyt metsää arvioidaan koealaryppäissä.
Tietotekniikka tuli inventointiin mukaan viime kerralla. Kolmihenkisellä
ryhmällä on mukanaan kaksi arviointiin kehitettyä maastolaitetta, joista
tiedot siirretään ryhmän majapaikan kannettavan tietokoneen kautta
metsäntutkimuslaitoksen tietokantaan.
Metsien arvioinnin apuna on nykyisin myös kaukokartoitus. Suomessa on
kehitelty etenkin satelliittikuvauksen tulkintaa.
Se ei Peräsaaren mukaan korvaa kenttätyötä, koska tekniikalla voidaan
mitata vain biomassan erilaista säteilyä. Esimerkiksi pienet
tautimuutokset, puiden tekninen käyttökelpoisuus, kasvutila tai tarkka
lajisto ei näy kuin kenttätutkimuksissa.
Valtakunnallinen metsäinventointi siirtyy viisivuotisjaksoihin. Sillä, että
työtä tehdään jatkuvasti, mutta pitemmissä jaksoissa saadaan
reaaliaikaisempaa tietoa metsien tilasta. Esimerkiksi parin edellisen
vuoden osatulosten perusteella päästään hyviin arvioihin kokonaistilasta.
Peräsaaren uran aikana Suomen metsissä ei ole ollut selvästi
ilmastokehityksestä johdettavia muutoksia esimerkiksi lajistossa.
·Tai ehkä ne tapahtuvat metsäammattilaisen silmällekin liian hitaasti.
Sen sijaan Jouni Peräsaari arvioi vuosien mittaan pintakasvillisuuden
paikoin rehevöityneen. Samanlaisista havainnoista hän kertoo kuulleensa
muiltakin metsäihmisiltä.
ESA VILENIUS
Kuvateksti
Metsä kasvaa. Etelä-Karjalan metsät näyttävät hyviltä, myös edellisessä
arviossa maakunnan metsät olivat maan parhaasta päästä.
Metsäinen Suomi
¤·Suomen pinta-alasta kaksi kolmannesta on metsiä: 338 000
neliökilometristä on metsiä tai puustoalueita 229 000 neliökilometriä
¤Metsäalan kokonaismäärä on pysynyt vuosikymmenet suurin piirteinä saman
kokoisena
¤·Varsinaista metsätalousmaista noin 54 prosenttia on yksityisiä, yhtiöillä
on noin kahdeksan ja valtiolla noin 33 prosenttia
¤·Koko maan puuston tilavuudesta lähes puolet on mäntyä loput kuusta ja
lehtipuita. Suomessa kasvaa luontaisesti 31 puumaista kasvia
¤·Noin vuodesta 1970 puuston vuotuinen kasvu on ollut poistumaa suurempi.
Metsien kokonaistilavuudeksi on laskettu noin kaksi miljardia kuutiometriä.
Se on noin 400 kuution pino jokaista kansalaista kohti (metrin levyisenä ja
kaksi korkeana ”halkopinona” se olisi noin 200 metriä pitkä).