HANNU OJALA
Imatran taidemuseon intendentti Eero Laajo pitää epämiellyttävänä ajatusta,
että Valtionhotelliin kerätty taide siirtyisi pois Imatralta kiinteistön
vuokralaisen vaihtuessa.
·Se olisi jonkinlainen skandaali, hän luonnehtii uhkaa.
Vallitsevan käsityksen mukaan aikanaan Alkon omistuksessa olleet taulut
ovat siirtyneet Valtionhotellin vuokralaisena toimivalle Scandicille talon
muun irtaimiston tapaan. Scandicin vuokrasopimus umpeutuu tämän vuoden
lopussa, jonka jälkeen Valtiohotellin kiinteistössä vuokralaisena jatkaa
Restel.
Hotellin taulut eivät ole mitään piilossa olleita taidehistorian aarteita,
mutta niitä ei voida pitää arvottominakaan.
Laajon arvion mukaan ravintolatiloissa esillä olevien taulujen yhteisarvo
on enimmillään 30 000 euroa.
Rahallista arvoa tärkeämpää on hänen mielestään se, että taulut ovat
kokonaisuus, joka koskimaisemissaan kuvaa paikkakuntaa, tai taitelijoiden
henkilöhistoria liittyy Imatraan.
Laajon mielestä Imatralla on intressiä ja sillä pitää olla myös valmiutta
huolehtia siitä, että taulut voitaisiin säilyttää nykyisellä paikalla tai
paikkakunnalla, jos omistaja on niistä luopumassa.
Museolla on tarjolla
lukuisia vaihtoehtoja
Tarjolla on useita toimintamalleja. Imatran taidemuseo voi esimerkiksi
ostaa taulut, mutta niitä pidettäisiin esillä nykyisillä paikoilla
ravintolatiloissa.
·Jo tälläkin hetkellä taidemuseolla on noin 200 työtä Imatralla,
virastoissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Laajo kertoo.
Toinen mahdollisuus on hankkia työt suoraan museon kokoelmiin, jolloin ne
olisivat nähtävillä ainakin osittain taidemuseossa.
Harkittavaksi voisi tulla myös talletussopimus, jos nykyinen omistaja ei
haluaisi luopua omaisuudestaan. Tällöin museo ottaisi vastuun töiden
asianmukaisesta säilytyksestä.
Vaikka taidemuseolle Valtionhotellin taulujen tulevaisuus on tärkeä asia,
Laajon mukaan kaupunki ei voi millään puuttua siihen, kuinka omistaja asian
päättää.
·Museo haluaa tarvittaessa antaa käytettäväksi oman osaamisensa ja
asiantuntijaverkostonsa, lupaa Eero Laajo.
Hotellin arvokkaimman taulun nimeäminen on pikaisella tutustumisella
vaikeaa alan ammattilaisellekin. Maalaustekniikan perusteella tunnistettu,
vanhin ja arvokkain taulu saattaa löytyä hotellin aulabaarista. Laajo
tulkitsee, että tekijä on vuonna 1805 Pietarissa syntynyt Pehr Kruskopf.
Täyttä varmuutta ei taulua tutkimalla saa, koska siitä puuttuu signeeraus.
Laajon arvio perustuu vertailuun Ateneumin kokoelmissa olevaan koskimaisemaan.
Kruskopfin tekemäksi oletettu taulu on tehty ennen 1800-luvun puoliväliä.
Teos on konservoitu, ja sen kunto on hyvä. Tilanne ei kaikkien muiden
töiden kohdalla ole näin valoisa.
Vallinkoski halkeilee,
Imatra hilseilee
Laajo löytää pahoja halkeamia Berndt, Erik Lagerstamin Vallinkoskea
kuvaavasta työstä. Taidehistoriallisesti Lagerstam ei ole suuria nimiä,
mutta huutokaupoissa työt ovat olleet suosittuja ja niistä on maksettu sen
mukaan. Taiteilija kierteli uransa aikana myös Suomen ulkopuolella ja sai
töistään kunniamainintaan yltäneen tunnustuksen Pariisin
maailmannäyttelyssä vuonna 1900.
Mielenkiintoisen yksityiskohtana Vallinkosken kuvituksessa on rantakallion
paviljonki. Kaikkien taiteilijoiden töissä paviljonkia ei Laajon mukaan näy.
Tuntemattomampi kuvataiteen matrikkeliin nimensä saanut koskimaiseman
kuvaaja on Johan Kortman. Hänenkin työnsä ovat olleet Laajon arvion mukaan
enemmän yleisön kuin taidehistorian arvostamia.
Keisarisalin näyttävän koskimaiseman tekijä on Alfred Favorin. Taidemaalari
ei yltänyt arvostuksessa vanhemman sisarensa Ellenin tasolle, mutta myös
Alfred Favorin tunnetaan.
Keisarisalin taulu on 1900-luvun alusta, ja ikä näkyy jo pahana hilseilynä.
Eero Laajo ehdottaa taululle pikaista konservointia.
Keisarisalin toisen työn Laajo liittää kiinteästi Jalo Sihtolan perintöön
Imatran kuvataiteelle. Taitemaalari, professori Aale Hakava toimi Imatran
taidekoulun opettajana vuonna 1958. Pitkässä ja kunnioitusta herättävässä
CV:ssä maininta vuodesta Imatralla on mielenkiintoinen.
Tilan ainoa naistaiteilija esittäytyy lukusalina tunnetussa kabinetissa,
jossa on esillä Venny Soldan-Brofeldtin tekemä muotokuva 30-luvun
modernista naisesta. Myös hän on Pariisin maailmanäyttelyssä huomioitu.
Kotimaassa perheen tunnetumpi kulttuurihenkilö oli kuitenkin aviomies
Juhani Aho.
HANNU OJALA
Kuvateksti
Koski hilseillä. Alfred Favorinin maalamaan koskimaiseman vaahtopinta on
alkanut hilseillä. Imatran taidemuseon intendentti Eero Laajo esittää
100-vuotiaalle työlle pikaista konservointia.
Valtionhotellin
taulujen tekijät
¤ Alfred Favorin s. 1860
¤ Aale Hakava s.1909
¤ Johan Kortman s. 1858
¤ Berndt Lagerstam s. 1868
¤ Pauli Luukkonen ¤ Kruskopf Pehr 1805
¤ Ari Rantala s. 1954
¤ Venny Soldan-Brofeldt s. 1863