Categories
Artikkelit

Hiilidioksidin päästökaupassa on kolmen vuoden harjoitteluaika

Etelä-Karjalan yrityksissä vuosien 2005­-2007 päästöoikeuksia pidetään vielä kohtuullisina.

LEENA SALLINEN

Suomen energiantuotanto sekä muun muassa metsä- ja metalliteollisuus

valmistautuvat harjoituskierrokseen päästökaupassa, joka alkaa EU:ssa ensi

vuonna. Se tekee Suomessa 535 laitoksen hiilidioksidipäästöt luvanvaraisiksi.

Luvat jaetaan päästöoikeuksina. Valtioneuvosto hyväksyi viikko sitten

esityksensä vuosien 2005­-2007 päästöoikeuksien laitoskohtaiseksi

jakosuunnitelmaksi. Esitys menee seuraavaksi EU:n komission hyväksyttäväksi.

Suomessa on jaettavana yhteensä 136,5 miljoonaa hiilidioksiditonnin

päästöoikeudet. Ne edellyttävät noin kolmen prosentin vähennystä vuosien

2005­-2007 arvioituihin hiilidioksidipäästöihin.

Päästöoikeudet jaetaan 535 laitokselle, jotka kuuluvat EU:n direktiivin

mukaan päästökaupan piiriin. Niistä valtaosa on kaukolämpölaitoksia tai

teollisuuden energiantuotantolaitoksia. Muut ovat tehtaita, joissa

valmistetaan muun muassa sellua, paperia, terästä, lasia tai sementtiä.

Etelä-Karjalasta

vajaa 20 laitosta

Etelä-Karjalasta joukossa on 12 yritystä ja vajaat 20 laitosta. Niiden

edustajien kommenteista päätellen päästöoikeudet vastaavat toistaiseksi

laitosten nykyisiä mahdollisuuksia hillitä hiilidioksidipäästöjään.

Varsinaista puristusta päästöihin odotetaan vasta niin sanotulla

Kioto-kaudella, vuosina 2008-­2012.

­·Vaikuttaa sitä, että tämä ensimmäinen jakso ei aiheuta meille isoja

ongelmia. Jako on mennyt laskelmiemme mukaan, sanoo Lappeenrannan Energia

Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen.

Hallituksen esityksen mukaan yhtiön Mertaniemen voimalaitos saa vuosina

2005­-2007 tuottaa hiilidioksidia yhteensä noin 670 000 tonnia. Lisäksi

Lappeenrannan Energian neljällä lämpökeskuksella on pienet kiintiöt

päästöoikeuksia.

­·Luultavasti meidän päästömme mahtuvat annettuihin raameihin. Ainakaan

mittavassa määrin päästöoikeuksia ei tällä kolmivuotiskaudella tarvitse

ostaa, Kolehmainen kertoo.

Ei vaikutusta

myyntihintaan

Hänen mukaansa Lappeenrannan Energia saattaa joku vuosi päästä myymäänkin

päästöoikeuksia.

­·Se riippuu sähkön hinnasta ja siitä miten paljon sähköä tuotetaan itse

Mertaniemessä ja miten paljon sitä ostetaan.

Lappeenrantalaisten kaukolämmön tai sähkön hintaa päästökauppa ei

Kolehmaisen mukaan ainakaan toistaiseksi nosta.

Lappeenrannan Energian laitoksissa hiilidioksidipäästöjä syntyy

maakaasusta, joka on laitosten tuottaman kaukolämmön ja sähkön

pääasiallinen raaka-aine.

­·Muitakin voimantuotantomahdollisuuksia selvitellään, Kolehmainen

kommentoi yhtiön valmentautumista päästökaupan ajan myötä kiristyviin ehtoihin.

Harjoittelun

jälkeen tiukkaa

Stora Ensonkaan tehtailla ei pitäisi olla vielä suuria ongelmia pysyä

päästökiintiöissään, arvioi ympäristö- ja kehityspäällikkö Jukka Mikkonen

Stora Enson Energiapalveluista.

Hänen mukaansa hallituksen esitys vastaa yhtiön omia laskelmia konsernin

tehtaiden päästöoikeuksien määrästä. Imatran tehtaiden kiintiö on 860 000

tonnia.

­·Toki sekin on tiukka, mutta tasolla, jolla tämän harjoittelujakson pystyy

elämään, Mikkonen sanoo.

Stora Enson Imatra tehtailla hiilidioksidipäästöt aiheutuvat pääasiassa

maakaasusta, jota tehtailla käytetään energiantuotannossa ja sellun

valmistusprosessissa.

Mikkosen mukaan mukaan päästökauppa on metsäteollisuudellekin haasteellinen.

­·Vuosina 2008­-2012 on tiedossa tositoimet. Silloin päästöjen

leikkaustavoite on Suomessakin kova, pitkälti yli kymmenen miljoonaa

hiilidioksiditonnia, Mikkonen toteaa.

Hiilidioksidia

raaka-aineesta

Finnsementti Oy:n Lappeenrannan Ihalaisten alueen sementintuotannolle

hallitus esittää 1,3 miljoonan tonnin päästöoikeuksia.

­·Jako on tyydyttävä, toteaa tehdaspäällikkö Stefan Lindfors.

Vuodesta 2008 alkaen hänkin ennakoi tiukkaa aikaa. Sementtiteollisuudessa

hiilidioksidipäästöjen kuriin saaminen on työlästä.

­·Sitä tulee eniten raaka-aineesta. Kun kalkkikiveä poltetaan, sieltä

vapautuu hiilidioksidia, kertoo Lindfors.

Välillisiä

vaikutuksia

Eniten ongelmia päästökaupasta on ennakoitu terästeollisuudelle, joka

käyttää hiiltä tuotantoprosessissaan.

Suurin yksittäinen päästöoikeuksien saaja Suomessa onkin Rautaruukin Raahen

terästehdas, jonka kiintiö on hallituksen esityksen mukaan 15 miljoonaa

hiilidioksiditonnia.

Imatra Steel Oy:lle esitetään vain 185 000 tonnin päästöoikeuksia.

­·Rautaruukun malmipohjainen teräksen valmistus on eri asia kuin meidän

romupohjainen prosessimme, jossa hiilidioksidipäästöt eivät ole

mittaluokaltaan merkittäviä, kertoo Imatra Steelin tehtaanjohtaja Kalevi

Taavitsainen.

Hänen mukaansa päästökaupalla voi kuitenkin olla Imatra Steelille suuria

välillisiä vaikutuksia, jos se nostaa sähkön hintaa.

­·Koko alan suuri ongelma on se, että päästökauppa rajoituksineen tulee

nyt vain Euroopan unioniin. Erittäin suuri osa maailman terästeollisuudesta

on alueilla, joilla ei ole vastaavia rajoituksia, Taavitsainen muistuttaa.

MIKA STRANDÉN

Kuvateksti

Kaukolämpöä ja hiilidioksidia. Lappeenrannan

Mertaniemen voimalaitos saa

hallituksen esityksen mukaan vuosina 2005-­2007 tuottaa 222 981 tonnia

hiilidioksidia vuodessa.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen