LEENA SALLINEN
Suomen energiantuotanto sekä muun muassa metsä- ja metalliteollisuus
valmistautuvat harjoituskierrokseen päästökaupassa, joka alkaa EU:ssa ensi
vuonna. Se tekee Suomessa 535 laitoksen hiilidioksidipäästöt luvanvaraisiksi.
Luvat jaetaan päästöoikeuksina. Valtioneuvosto hyväksyi viikko sitten
esityksensä vuosien 2005-2007 päästöoikeuksien laitoskohtaiseksi
jakosuunnitelmaksi. Esitys menee seuraavaksi EU:n komission hyväksyttäväksi.
Suomessa on jaettavana yhteensä 136,5 miljoonaa hiilidioksiditonnin
päästöoikeudet. Ne edellyttävät noin kolmen prosentin vähennystä vuosien
2005-2007 arvioituihin hiilidioksidipäästöihin.
Päästöoikeudet jaetaan 535 laitokselle, jotka kuuluvat EU:n direktiivin
mukaan päästökaupan piiriin. Niistä valtaosa on kaukolämpölaitoksia tai
teollisuuden energiantuotantolaitoksia. Muut ovat tehtaita, joissa
valmistetaan muun muassa sellua, paperia, terästä, lasia tai sementtiä.
Etelä-Karjalasta
vajaa 20 laitosta
Etelä-Karjalasta joukossa on 12 yritystä ja vajaat 20 laitosta. Niiden
edustajien kommenteista päätellen päästöoikeudet vastaavat toistaiseksi
laitosten nykyisiä mahdollisuuksia hillitä hiilidioksidipäästöjään.
Varsinaista puristusta päästöihin odotetaan vasta niin sanotulla
Kioto-kaudella, vuosina 2008-2012.
·Vaikuttaa sitä, että tämä ensimmäinen jakso ei aiheuta meille isoja
ongelmia. Jako on mennyt laskelmiemme mukaan, sanoo Lappeenrannan Energia
Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen.
Hallituksen esityksen mukaan yhtiön Mertaniemen voimalaitos saa vuosina
2005-2007 tuottaa hiilidioksidia yhteensä noin 670 000 tonnia. Lisäksi
Lappeenrannan Energian neljällä lämpökeskuksella on pienet kiintiöt
päästöoikeuksia.
·Luultavasti meidän päästömme mahtuvat annettuihin raameihin. Ainakaan
mittavassa määrin päästöoikeuksia ei tällä kolmivuotiskaudella tarvitse
ostaa, Kolehmainen kertoo.
Ei vaikutusta
myyntihintaan
Hänen mukaansa Lappeenrannan Energia saattaa joku vuosi päästä myymäänkin
päästöoikeuksia.
·Se riippuu sähkön hinnasta ja siitä miten paljon sähköä tuotetaan itse
Mertaniemessä ja miten paljon sitä ostetaan.
Lappeenrantalaisten kaukolämmön tai sähkön hintaa päästökauppa ei
Kolehmaisen mukaan ainakaan toistaiseksi nosta.
Lappeenrannan Energian laitoksissa hiilidioksidipäästöjä syntyy
maakaasusta, joka on laitosten tuottaman kaukolämmön ja sähkön
pääasiallinen raaka-aine.
·Muitakin voimantuotantomahdollisuuksia selvitellään, Kolehmainen
kommentoi yhtiön valmentautumista päästökaupan ajan myötä kiristyviin ehtoihin.
Harjoittelun
jälkeen tiukkaa
Stora Ensonkaan tehtailla ei pitäisi olla vielä suuria ongelmia pysyä
päästökiintiöissään, arvioi ympäristö- ja kehityspäällikkö Jukka Mikkonen
Stora Enson Energiapalveluista.
Hänen mukaansa hallituksen esitys vastaa yhtiön omia laskelmia konsernin
tehtaiden päästöoikeuksien määrästä. Imatran tehtaiden kiintiö on 860 000
tonnia.
·Toki sekin on tiukka, mutta tasolla, jolla tämän harjoittelujakson pystyy
elämään, Mikkonen sanoo.
Stora Enson Imatra tehtailla hiilidioksidipäästöt aiheutuvat pääasiassa
maakaasusta, jota tehtailla käytetään energiantuotannossa ja sellun
valmistusprosessissa.
Mikkosen mukaan mukaan päästökauppa on metsäteollisuudellekin haasteellinen.
·Vuosina 2008-2012 on tiedossa tositoimet. Silloin päästöjen
leikkaustavoite on Suomessakin kova, pitkälti yli kymmenen miljoonaa
hiilidioksiditonnia, Mikkonen toteaa.
Hiilidioksidia
raaka-aineesta
Finnsementti Oy:n Lappeenrannan Ihalaisten alueen sementintuotannolle
hallitus esittää 1,3 miljoonan tonnin päästöoikeuksia.
·Jako on tyydyttävä, toteaa tehdaspäällikkö Stefan Lindfors.
Vuodesta 2008 alkaen hänkin ennakoi tiukkaa aikaa. Sementtiteollisuudessa
hiilidioksidipäästöjen kuriin saaminen on työlästä.
·Sitä tulee eniten raaka-aineesta. Kun kalkkikiveä poltetaan, sieltä
vapautuu hiilidioksidia, kertoo Lindfors.
Välillisiä
vaikutuksia
Eniten ongelmia päästökaupasta on ennakoitu terästeollisuudelle, joka
käyttää hiiltä tuotantoprosessissaan.
Suurin yksittäinen päästöoikeuksien saaja Suomessa onkin Rautaruukin Raahen
terästehdas, jonka kiintiö on hallituksen esityksen mukaan 15 miljoonaa
hiilidioksiditonnia.
Imatra Steel Oy:lle esitetään vain 185 000 tonnin päästöoikeuksia.
·Rautaruukun malmipohjainen teräksen valmistus on eri asia kuin meidän
romupohjainen prosessimme, jossa hiilidioksidipäästöt eivät ole
mittaluokaltaan merkittäviä, kertoo Imatra Steelin tehtaanjohtaja Kalevi
Taavitsainen.
Hänen mukaansa päästökaupalla voi kuitenkin olla Imatra Steelille suuria
välillisiä vaikutuksia, jos se nostaa sähkön hintaa.
·Koko alan suuri ongelma on se, että päästökauppa rajoituksineen tulee
nyt vain Euroopan unioniin. Erittäin suuri osa maailman terästeollisuudesta
on alueilla, joilla ei ole vastaavia rajoituksia, Taavitsainen muistuttaa.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Kaukolämpöä ja hiilidioksidia. Lappeenrannan
Mertaniemen voimalaitos saa
hallituksen esityksen mukaan vuosina 2005-2007 tuottaa 222 981 tonnia
hiilidioksidia vuodessa.