Kiviä ja kolikoita kannetaan museolle arvioitavaksi viikoittain

Perunankaivaja voi tehdä merkittävämpiä löytöjä kuin arkeologi.

SARI PULLINEN

Perunapellolta esiin pullahtava kiintoisa kivi tai kolikko saa ihmiset

innoissaan ottamaan yhteyttä museoon. Kesäaikaan löytöjä tulee museolle

viikoittain.

­·Kaikenlaista kivenmurikkaa tuodaan, mutta kivikautista tavaraa ei juuri

löydy. Useimmiten löydöt ovat arvottomia. Se on hankala paikka, kun

löytäjälle joutuu tuottamaan pettymyksen, harmittelee Etelä-Karjalan museon

intendentti Jukka Luoto.

­·Kolikoita löytyy pelloista jatkuvasti. Niiden ajoittaminen on helppoa,

koska vuosiluvut ovat niissä valmiina. Hyvin harvoin otamme niitä

kuitenkaan kokoelmiin, koska niitä on jo paljon, Luoto sanoo.

Etelä-Karjalassa

paljon sodan muistoja

Etelä-Karjalassa on runsaasti kivikautisia asuinpaikkoja, mutta muutoin

löytömaastona maakunta ei ole rikkaimpia. Esimerkiksi rautakaudella

Etelä-Karjala on ollut pikemminkin takamaata. Sodan muistoja täällä on sen

sijaan paljon. Museolle tuodaan näytille eniten parin viime vuosisadan

aikaista rautatavaraa.

­·Yksi kahdestakymmenestä esineestä on sellainen, mikä kiinnostaa museota,

Luoto arvioi.

Hän luonnehtii alan harrastajia kullanarvoisiksi.

­·Arkeologia on äärimmäisen demokraattinen tiede. Perunan noukkija voi

tehdä fantastisen löydön, kun taas arkeologi ei ehkä koskaan löydä mitään

merkittävää.

MAARIT LINDSTRÖM

Kuvateksti

Solki. Miekan kanssa samasta paikasta löytyi pronssinen soljen katkelma,

jonka Jukka Luoto epäilee kuuluneen pikemminkin satulaan kuin miehen vyöhön.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen