MARTTI HYTTI
Pajusta on kehittymässä joillekin tiloille merkittävä viljelykasvi. Pajun
käyttö on viime vuosina räjähdysmäisesti lisääntynyt käsityömateriaalina ja
koristekasvina. Käsityöpajun pulaa helpotetaan viljelyllä.
Suurtalouskeittiön emäntä Anja Poromäki perusti kolme vuotta sitten
maakunnan ensimmäisen pajuviljelmän Lappeenrannan Hanhijärvelle.
Hän istutti viittä eri pajulajia, jotka poikkeavat toisistaan värin,
pituuden ja paksuuden mukaan. Käyttömuoto ratkaisee, mitä lajia käytetään
missäkin.
Tähän mennessä hän on istuttanut puolelle hehtaarille noin 10 000
pistokasta. Satoa hän on korjannut jo kahtena syksynä. Hänen tavoitteenaan
on laajentaa pajuviljelmä hehtaarin suuruiseksi.
Jo nykyisessä laajuudessa viljelmä tuottaa parhaimmillaan jopa 100 000
pajunvitsaa. Yhdessä puskassa saattaa olla jopa 50 piiskaa.
·Käsityöpajun kysyntä on niin valtavaa, ettei tuotanto pysty sitä
toistaiseksi tyydyttämään. Pajua on alettu käyttää myös koristekasvina
puutarhoissa ja muussakin ulkorakentamisessa.
·Pajun hyödyntämisen ongelmana on ollut käsityötaidon puute. Nyt pajun
punontaa ja käsittelyä aletaan opettaa Ilomantsissa.
Päätyö on
tilan ulkopuolella
Hän innostui pajunviljelystä kuultuaan vuonna 2000 radio-ohjelman, jossa
kerrottiin käsityöpajun kasvatuksesta. Käynti pajuviljelmällä johti siihen,
että seuraavana vuonna ensimmäiset pistokkaat istutettiin Poromäkien peltoon.
·Naapurin lehmät pitivät aikaisemmin peltomme kunnossa. Kun naapurissa
luovuttiin lypsykarjasta, pellot uhkasivat muuttua ryteiköksi. Mietimme
kovasti, pitäisikö pellot metsittää. Pajusta löytyikin parempi vaihtoehto.
Entisenä maalaistyttönä hän innostui pajunviljelyyn ja -käsittelyyn. Pelto-
ja käsityöt ovat mainiona vastapainona keittiötyölle.
·Työskentelen päätoimisesti Palvelukeskussäätiön ruokahuollossa. Siellä
valmistetaan päivittäin 300-350 annosta, joista liki 300 toimitetaan
vanhuksille kotiin. Myös mieheni Eino Poromäki on tilan ulkopuolella töissä.
Hän on käynyt hakemassa oppia Muuruveden maatalousoppilaitoksessa ja
Kansalaisopistossa.
·Katsoin, että minulla on oltava mahdollisimmat laajat tiedot pajun
viljelystä ja käytöstä, jotta osaisin markkinoida ja myydä tuotetta hyvin.
Yritystoiminnan hän aloitti Willipajun nimellä vuosi sitten.
·Keskityn pajunvitsojen kasvatukseen ja pistokkaiden tekoon. Jonkin verran
harrastan myös punontatöitä.
Käyttömuodot ovat
lähes rajattomat
Poromäkien tila on alan uranuurtajia Etelä-Karjalassa.
·Kiinnostusta pajunviljelyyn näyttää olevan muuallakin. Viljelmämme on
Etelä-Karjalan suurin, mutta uusia yrittäjiä on tulossa alalle. Suomen
suurin pajunviljelmä on tiettävästi neljän hehtaarin laajuinen.
Pajun käyttömuodot ovat hänen mukaansa lähes rajattomat.
·Tällä hetkellä käytetään kuorellista pajua. On odotettavissa, että myös
kuoritun pajun kysyntä lisääntyy tulevaisuudessa. Pajun kuorikin arvokas
raaka-aine. Keski-Euroopassa pajun kuoresta otetaan aspiriinissa
käytettävää salisyylihappoa.
Poromäki uskoo, että pajun viljely on kannattavaa.
·Meillä liikevaihto on vielä vaatimatonta, kun viljelmä ei ole parhaassa
satoiässä. On kuitenkin huomattavaa, että paju on vaativa kasvupaikan
suhteen. Se menestyy parhaiten aurinkoisella, multavalla ja
rikkaruohottomalla pellolla, eikä missään metsän keskellä.
Pajunvitsan hinta vaihtelee lajikkeesta ja laadusta riippuen seitsemästä
sentistä 0,80 euroon. Pistokkaat maksavat noin 30 senttiä kappale. Hintojen
odotetaan kuitenkin laskevan, kun pajun viljely lisääntyy.
MARTTI HYTTI
Kuvatekstit
Paju ulkorakentamiseen. Siperianpaju on jopa kolmen metrin korkuinen. Se
sopii parhaiten ulkorakentamiseen.
Punontatyö. Anja Poromäki on punonut kukkatelineen pajusta suihkulähteen
viereen.
Toiminimi Willipaju
¤·Perustamisvuosi: 2003.
¤·Toimiala: Käsityöpajujen kasvatus ja pistokkaiden teko.
¤·Omistaja: Suurtalouskeittiön emäntä Anja Poromäki.
¤·Tilan pinta-ala: 4 hehtaaria, josta peltoa 2 ha
¤·Pajunviljelyala: 0,5 hehtaaria.