ESA VILENIUS
Aika harva asiaa ei voida kuvata matemaattisesti. Tanskalaisen professori
Per Grove Thomsenin täytyy oikein miettiä. Kyllä sellaista asioita löytyy
myös golfpallon lennon aikana pyörrevirtailusta.
Tänään päättyvällä Euroopan teollisuusmatematiikan järjestön ECMI:n
mallinnusviikolla Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla hänen
työryhmänsä on miettinyt optimaalisen golflyöntiä. Kerta ei ole ensimmäinen
kun, asiaa on mietitty eikä varmasti ensimmäinen kerta, kun avuksi on
yritetty matematiikkaa. Tänään työryhmät julkistavat tuloksensa.
Aihe on mallinnusviikolla ainoa hieman hömpähtävä. Mutta hyvän golflyönnin
kaava voisi tuottaa keksijälleen yhtä paljon kuin öljylähteen tyhjennyksen
tehostaminen lämmityksellä, ultraäänen käyttö paikanmäärityksessä tai
kaarevuuden säätö silmälasilinssien muotoilussa.
Mallinnus on nykytieteessä ja -tuotannossa kova sana. Supertietokoneet,
numeron murskaajat, laskevat tarvittaessa, ”laskentoa” ei tarvita enää
samalla tavalla kuin ennen. Tarvitaan hyviä yhtälöitä.
·Lyijykynä ja paperi ovat oikein hyvät välineet, skotlantilainen White
Gordon, kurssin ”Flashiksi” ristimä Oxfordin yliopiston opiskelija kertoo.
Torstaina hän ja muut golflyönnin mallintajat kokeilivat Viipurin Golfin
kentällä käytäntöä. Monilta golf sujuu kaiketi teoriassa paremmin, mutta
kaikilla tuntui olevan hauskaa. Muistorikasta mallinnusta kurssilaiset
olivat harjoittaneet myös, LTY:ltä opastettuina, ravintola Monreposissa.
Mallinnusviikolle osallistui kaikkiaan 50 opiskelijaa ja kymmenen ohjaajaa
13 Euroopan maasta.
Oppia myös
yhteispohdintaa
Se, mitä soveltavassa matematiikassa nykyisin keskeisesti tutkitaan ovat
epälineaariset dynaamiset järjestelmät. Ne sisältävät muun muassa hyvin
monimutkaista geometriaa.
Golfpallo nousee ja kantaa kierteellä, mutta liian voimakas kierre voi myös
pudottaa sen. Pallon pienet nystyt muodostavat pyörrettä.
Thomsenin mukaan yksi tärkeä oppi viikolla on yhteistyö, kokemus
yhteistyöstä. Tuloksia tulee silloin paljon nopeammin.
Populaatioista lopputyönsä tehnyt Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelija
Sanna Mönkölä on yksi kolmesta mukana olleista suomalaisista.
Hänen mukaansa matematiikka, kuten musiikkikin, on paitsi fysiikan myös
ihmisten yhteinen kieli. ·Pieniä merkintäeroja on eri maiden välillä,
mutta matematiikalla voi todellakin kuvata asioita yleistajuisesti.
Nykyisin nesteen ja kiintoaineen rajapintoja tutkiva Mönkölä kertoo, että
matemaatikko alkaa tarkastella pieniä, arkipäiväisiäkin asioita
matemaattisesti.
Itsekin matematiikan opettajana työskennellyt Mönkölä pitää edistyksenä
matematiikan opetukseen tulleita soveltavia esimerkkejä.
MAARIT LINDSTRÖM
Kuvatekstit
Omalla tyylillä. Susan Dürigen Chemnitzin teknillisestä yliopistosta.
Teoriaa käytäntöön. Michael Buchinger Itävallasta, White Gordon
Skotlannista, Johan Rambeck Dahl Norjasta ja Carolina Maragan Cruz Espanjasta.