LEENA SALLINEN
Eteläisen Saimaan luonto- ja retkeilyalue? Suur-Saimaan luonto- ja
virkistysalue? Saimaan kansanpuisto?
Etelä-Karjalan liiton asettama työryhmä pohti nimeä paperille, johon se
tutustui Saimaan-risteilyllä torstaina.
Paperi oli iso kartta. Suur-Saimaa Joutsenosta Puumalansalmeen ja
Pistohiekkaan oli siinä jaettu erilaisiin vyöhykkeisiin.
·Ykkösvyöhykkeellä ovat tärkeimmät luontoarvot, kakkosvyöhykkeellä
virkistyspainotteiset alueet, kolmosvyöhykkeellä kulttuurikohteet ja
nelosvyöhykkeellä luonnonnähtävyydet, esitteli Etelä-Karjalan liiton
kaavoituspäällikkö Marjo Wallenius.
Vino pino
pohjatietoa
Hän on laatinut vyöhykkeet kahlattuaan vinon pinon
Suur-Saimaa-suunnitelmia, -selvityksiä ja -päätöksiä.
·Valtion suojeluohjelmat, jo ostetut luonnonsuojelualueet, uhanalaisten
lajien sijaintipaikat, perustetut virkistysalueet, seutukaavan ja kuntien
yleiskaavat, yleiskaavojen luontoselvitykset, Wallenius luetteli
taustamateriaalia.
Siitä on kartan lisäksi koottu myös muuta kirjallista aineistoa. Edessä on
vielä aineiston viimeistely yhdeksi tiedostoksi, joka sitten on nimeltään
Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalue tai sitten jotain muuta.
Korvaava
status
Kansallispuisto se ei ainakaan ole. Sellaista Suur-Saimaalle haviteltiin
vielä joku vuosi sitten, mutta ympäristöministeriö tyrmäsi toiveet.
Sen jälkeen Etelä-Karjalan liitto nimesi Saimaa-työryhmän suunnittelemaan
Suur-Saimaan suojelu- ja virkistyskäyttöä.
·Homman idea on ollut se, ettei perusteta mitään puistoa tai muutakaan
aluetta, vaan luodaan ikään kuin ideatasolla kokonaisuus, joka tarjoaa
tälle alueelle statuksen ja brändin, Etelä-Karjalan liiton
suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen sanoi.
Brändin toivotaan iskostuvan matkailumarkkinoiden tietoisuuteen. Luonto- ja
virkistysalueen vyöhykejaolla toivotaan olevan ohjaavaa vaikutusta myös
paikallisille ihmisille, kun he liikkuvat Suur-Saimaalla tai sijoittavat
sinne toimintoja.
Suojelua
ei lisätä
Vyöhykkeiden ulkopuolellekin jää vettä ja vapaata rantaa. Rakennetut ja
rakennettavat alueet on jätetty tyystin työn ulkopuolelle.
·Rajaukseen otettiin alueet, joissa on suurimmat suojelu- ja
virkistysintressit, Wallenius kertoi.
Uusista luonnonsuojelusta ei tämän työn seurauksena ole pelkoa tai toivoa.
·Tässä kootaan yhdelle kartalle olemassaolevat asiat, jotta niitä
voitaisiin keskitetysti hyödyntää, vakuutti myös työryhmään kuuluva
Etelä-Karjalan liiton hallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen.
Pitkä matka
päätöksiin
Saimaa-työryhmä saatteli risteilyllä pitämässään kokouksessa
aluesuunnitelman viimeisteltäväksi.
Arto Hämäläinen arveli luonnoksen menevän lokakuussa maakuntahallitukselle,
joka päättää jatkotoimista. Asiaa pohditaan jossain vaiheessa myös
Saimaa-seminaarissa.
Hämäläisen mukaan työtä riittää vielä pitkäksi aikaa. Esimerkiksi monet
Suur-Saimaata koskevat inventoinnit pitäisi saattaa ajan tasalle.
Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalueen työstäminen on Marjo Walleniuksen
mukaan pohjatyötä Etelä-Karjalan maakuntakaavaan, jonka laatiminen on
alkamassa. Maakuntakaavan myötä alue saa juridisen statuksen.
Tieto
liikkeelle
Luonto- ja virkistysalue pitää saattaa aikanaan myös suuren yleisön
tietoisuuteen. Siitä tehdään muun muassa internet-sivuja ja esitteitä
jaettaviksi eri puolille Etelä-Karjalaa ja myös Etelä-Savoon.
Infopisteitäkin saatetaan perustaa.
Saimaa-työryhmässä on ollut maakunnallisen liittojen, kuntien,
ympäristöhallinnon, maanomistajien ja luonnonsuojelupiirin edustajia,
kaikkiaan 19 henkilöä.
LEENA SALLINEN
Kuvatekstit
Koottua tietoa. Marjo Wallenius ja Tuure Westinen tutkivat karttaa, jonka
nimi on luonnosvaiheessa Eteläisen Saimaan luonto- ja retkeilyalue.
Melontaretkellä. Saksalaiset Kristine von Leliva ja Matthias Dumke tulivat
torstaina Puumalan Rokansaareen melontaretkellään.
Tilaa riittää. Suur-Saimaalla on veneilijöille tilaa, syyskesällä melkein
tyhjää. Komea purjealus oli vielä torstaina liikkeellä.