Ugrijuhlassa kirmataan nuoren rakkauden vehreille laitumille

Aikaisemmin juhla on koottu yhteisen tarinan ympärille, nyt tanssitaan yhteisen aiheen, erotiikan, piirissä.

MATTI SAARELA

Ugrijuhlat avaa tänä vuona portit suomalais-ugrilaisen kansanrunouden

salattuun puutarhaan. Nuoren rakkauden vihreämmille niityille kirmataan

paljain jaloin. Kysymys on seurusteluun liittyvistä loitsuista ja loruista

ja siitä ilkikurisesta kiusoittelusta, joka on nuorten naisten ominta aluetta.

Seurusteluun liittyvien tapojen ja seksuaalisuuden kuvaus on ohjaaja Markku

Ryynäsen mukaan kuulunut kansanperinteeseen aivan yhtyä kiinteästi kuin

tämän päivän populaarikulttuuriinkin. Seksuaalisuus on tänä vuonna

Ugrijuhlien teema. Mistään perikalevalaisesta ”kassapäiden karkeloista” ei

kuitenkaan ole kysymys, ja vaatteetkin pidetään melkein koko illan tiukasta

päällä.

Tämän vuoden Ugrijuhla eroaa aikaisemmista siinä, että nyt juhla

järjestetään teeman ympärille. Aikaisemmin Karjalaisen kotitalon pihamaalla

pidettyjä juhlia ovat yhdistäneet tarinat kahden suomalais-ugrilaisen

heimon kohtaamisesta. Seksuaalisuus ei ole juhlinen järjestelyissä alusta

asti mukana olleen Andrei Prokopievin mukaan mitenkään poikkeava aihe.

Aikaisemmin on juhlassa käsitelty fiktiivisen tarinan kautta seurustelua,

avioliittoa ja syntymää. Nyt samoja aiheita käsitellään teeman kautta.

­·Nuoret miehet ja naiset kohtaavat ja tanssivat keskenään. Juhlaa on

alusta asti leimannut sama intiimi ilmapiiri, hän sanoo.

Professori Prokopiev johtaa udmurttialaista Ekton Korka

-kansantanssiryhmää, joka on esiintynyt joka vuosi Ugrijuhlassa. Ryhmän

jäsenet opiskelevat kansantanssia ja Izhevskin yliopistossa.

Ekton Korka tukeutuu traditioon

Prokopievin mukaan seurustelua ja

erotiikkaa käsittelevät laulut ja lorut ovat tavallisia udmurttien

perinteessä. Hänelle on kuitenkin vielä pieni arvoitus, miten tämän päivän

Suomessa näitä aiheita voidaan folkloressa käsitellä. Ekton Korka voi

omassa esityksessään tukeutua vahvaan traditioon.

­·Meidän suomalaisten osuus on juhlissa aina ollut modernimpaa. Ekton

Korkalla tietoisuus perinteistä on lähtenyt paljon syvemmältä. Itse olen

pitänyt tätä asiaa myös mielenkiintoisena. Siinä nähdään, missä me menemme

kulttuurillisesti tällä hetkellä, Ryynänen myöntää.

Suomen kansanperinteen arkisto on tunnetusti maailman suurin, ja Ryynäsen

mukaan sieltä löytyy myös railakasta tekstiä, jossa seksuaalisuutta

kuvataan hyvin naturalistisesti. Minun ja Salla Sepän tekemä osuus

ponnistaa suomalaisesta kansantanssista ja -musiikista. Meillä ei ole

mukana muistiin merkittyjä rituaaleja tai seksuaalitansseja. Niitä on toki

olemassa, mutta emme ole käyttäneet niitä suoraan.

Ugrijuhlat järjestettiin Imatralla ensimmäisen kerran vuonna 2000. Ryynänen

ei usko, että seksuaalisuden ottaminen viidensien Ugrijuhlien teemaksi

toisi mukanaan mitään kohua.

­·En minä niin sanoisi. Toki se riippuu katsojista, miten he osaavat asian

ottaa. Asioita käsitellään leikkimielellä, hän sanoo.

Yhteisestä tarinasta luovuttiin Ryynäsen mukaan käytännön syistä. Tarinalle

ei löytynyt sopivaa käsikirjoittajaa. ­·Ensimmäisissä Ugrijuhlissa elettiin

agraariyhteisön aikakautta. Nyt sukellamme vielä kauemmas ajassa, ja voimme

käyttää vielä enemmän omaa mielikuvitusta, luoda ihan oma maailmamme, hän

sanoo.

Suomalaisten ryhmä Ugrijuhlassa koostuu 11 tanssijasta. Suurin osa heistä

on kotoisin Lappeenrannasta, jossa ryhmä on pitänyt myös harjoituksiaan.

Ryhmässä tanssii kymmenen nuorta naista ja yksi nuori mies, Antti Harju.

­·Mikäs tässä. Saan esiintyä kymmenen upean nuoren naisen kanssa. Pää olisi

jo tässä vaiheessa aivan pyörällä, ellen seurustelisi vakituisesti, Harju

sanoo olemisestaan.

Antti ja hänen sisarensa Heidi Harju näyttelevät imatralaisessa

Irti-teatterissa. Ryhmän muut jäsenet tanssivat Nuorisoseuran Rajan Nuorten

Kipinässä ja Karuselliryhmässä.

EMMI KAARNA

Kuvateksti

Avatkaamme aittoamme, potkaiskaamme porttiamme. Karuselliryhmän Henna Liiri

ja Anna Oja vauhdikkaassa tanssissa. Ugrijuhlassa tanssivat heidän ohellaan

Anna-Maija Klemi, Elina ja Eija Turunen, Johanna Mäkelä, Laura Vento, Heidi

ja Antti Harju, Anne Vaaranmäki ja Karoliina Jääskeläinen.

Ugrijuhla

¤·Avajaiset, Koskenpartaan kävelykatu pe 13.8 klo 17., Pihakihut (1.

esitys), Karjalainen kotitalo, Pässiniemi klo 20., Ugriklubi, esiintyjinä

Myllärit klo 23.00 Valtionhotellin kellari.

¤·Ugrit kadulla, Koskenpartaan

kävelykatu la 14.8. klo 11.00, Folgswagen esiintyy Vuoksen

kalastuspuistossa, Varpasaaressa klo 14, Läheltä ja kaukaa, Ugrijuhlan

juhlakonsertti, esiintyjinä muun muassa Ekton Korka, Rosynka ja Burlakat

klo 19., Kulttuurikeskuksen Karelia-sali, Konsertin jälkeen Ugrien ilta,

jossa esiintyvät muun muassa Folkswagen ja Burlakat, Karelia-salin

aulatiloissa.

¤·Pihakihut (2.esitys), Karjalainen kotitalo, Pässiniemi su 15.8. klo 15.

¤·Esitysten lisäksi suomalais-ugrilaisten kansojen elämään pääsee

tutustumaan Mihail Jegorovin valokuvanäyttelyssä Suomalais-ugrilaisuus

tänään, joka on esillä Imatran kulttuurikeskuksen näyttelytiloissa

10.-­26.8.2004.

Kirjoittaja:
Matti Saarela