MATTI VEIJALAINEN
Kylmän sodan kuumat kiemurat olivat jännityskirjailijoille ehtymätön
tarinoiden lähde.
Imatralaissyntyinen trillerimestari Taavi Soininvaara ryhtyi päätoimiseksi
kirjailijaksi vasta myöhemmin, mutta mitään hän ei koe liennytyksessä
menettäneensä. Valtapelien pimeän puolen faktaa maailmassa näyttää
Soininvaaran mukaan kirjojen taustaksi piisaavan.
Kirjailija Soininvaaralle paha on työssä hyvä materiaali työstettäväksi.
Siviilihenkilö Soininvaara ei ole yhtä tyytyväinen.
·Ennen oltiin ydinsodan uhan alla. Nyt uhkakuvat ovat muuttuneet
erityisesti terrorismin myötä. Ja tuntuu siltä, että yhä huonompaan
suuntaan ollaan menossa, Soininvaara miettii.
Amerikan vaalipuheissa uhotaan ponnekasta taistelua terrorismia vastaan.
Soininvaara pelkää puheiden jäävän puheiksi. Nykyisillä lähtökohdilla hän
näkee kamppailun jokseenkin toivottomaksi.
·Ei yksittäisiä terroristeja ja terroristiryhmiä vastaan käytävällä
taistelulla mitään voiteta. Pikemminkin se vain pahentaa tilannetta.
·Terrorismia ei voiteta, ennen kuin tartutaan sen todellisiin syihin.
Kehittyneiden länsimaiden ja kehitysmaiden polarisaatiota olisi saatava
tasoitettua, Soininvaara näkee.
Fakta on kiihtynyt
fiktion vauhtiin
Terrorismin syövereihin Taavi Soininvaara vie lukijansa myös syksyn
uutuudessaan. Vihan enkeli-teos on tekijän mukaan kertomus siitä, miten
suurvalta sytyttää energiapolitiikassa kyteneen sodan siemenen täydeksi
roihuksi Lähi-idässä. Konfliktia edeltää monikansallisia taloudellisia
intressejä loukkaava terrori-isku. Uusimmassa kirjassaan Soininvaara jatkaa
täten kirjallista matkaansa ajan pimeissä ilmiöissä. Meno on ollut
Soininvaaran kaikissa tarinoissa kova, mutta vielä kovempaa se on
kirjailijan mukaan nykyään oikeasti. Fiktiolla on ajoittain vaikeuksia
pysyä faktan kyydissä, kun kirjan haluaa istuttaa mahdollisimman
reaaliaikaiseen taustaan.
·Kirjoittaessa olisi pystyttävä näkemään asiat puoli vuotta eteenpäin.
Viimeisiä päivityksiä voi onneksi tehdä vielä oikolukuvaiheessa,
Soininvaara selvittää.
Soininvaaran syksyn teos on miehen viides. Leipätyökirjailijaksi
ryhdyttyään entinen suuren telakkayhtiön juristi on tehnyt kirjan joka
vuosi, ja sama tahti jatkuu.
·Seuraava kirja on 90-prosenttisesti kehikossa. Aihetta en vielä ihan
tässä vaiheessa paljasta.
Maalle
takaisin
Taavi Soininvaara syntyi Imatralla vuonna 1966. Lakimieheksi hän luki
Turussa. Nykyään Soininvaara kirjailee Helsingissä, mutta vain
toistaiseksi. Mieli tekee takaisin maalle.
·Maallemuutto on periaatteessa jo varma juttu. Se on kiinni vain sopivan
paikan löytymisestä, Soininvaara kertoo.
Kotimaakuntakin kiinnostaa. Taannoin yksi varteenotettava asuinpaikka oli
kiikarissa Taipalsaarella.
Etelä-Karjala on Soininvaaralle ennestään tuttua seutua Imatraa
laajemmaltikin. Kesämökki on Ruokolahdella.
·Tapanani on ollut pitää pitkä kesäloma, joten viime kesänkin parhaan
viikon osuin olemaan mökillä.
Tammelaiset
maakuntaturneella
Kustannusosakeyhtiö Tammi kierrätti maanantaina kirjailijoitaan
Etelä-Karjalassa.
Ohjelmassa oli kaikenikäisten lukijoiden tapaamisia. Taavi Soininvaaran ja
Kaari Utrion päivä alkoi lukiovierailulla Imatran Vuoksenniskalla sekä
vierailulla paikallisessa kirjakaupassa.
Kirjan muita ammattilaisia koko vierasjoukkue kohtasi Lappeenrannassa
järjestetyssä libristi-illassa.
Etelä-Karjalassa Tammen tallin kirjailijoita liikkuu myös syksyn
uutuusteostensa sivuilla.
Pirjo Tuomisen Vihreät oksat-teos on lappeenrantalaiseen miljööseen
sijoitettu sukuromaani. Paikallistuntemusta tekijällä on. Nykyään
Länsi-Suomessa asuva Tuominen on syntynyt Lappeenrannassa.
Lokakuussa ilmestyy uusi tietokirja saimaannorpasta. Kirjan on tehnyt
nelihenkinen työryhmä. Saimaan oman hylkeen historiasta ja nykypäivästä
kertovan kirjan valokuvat ovat lähtöisin paikallisen kuvaajan Juha Taskisen
kamerasta.
MATTI VEIJALAINEN
Kuvateksti
Lukijakunta laajentuu. Taavi Soininvaara on kirjoittanut suomalaisille
viisi jännäriä.Nyt miehen potentiaalinen lukijakunta laajentuu uusille
kielialueille, kun hänen kirjojaan aletaan julkaista myös Saksassa.