ETTI KANTOLA
Pitkulainen Lappeenrannan kaupunkialue pullistuu keskeltä. Sitä lihottavat
kaupungin suunnittelijat, jotka haluavat suurkeskustaa vahvistamalla
elävöittää kaupunkia ja säästää kunnallistekniikkakustannuksissa.
Keskustaan vedetään asukkaita tyhjiin koloihin ripoteltavilla
rakennuksilla. Uusia tonttejakin piirretään mahdollisuuksien mukaan
lähelle, mutta eniten omakotialueille on tilaa etäämpänä.
·Viime vuosikymmeninä kaupungin länsialue kiri kiinni itäpuolta. Vauhti on
pysähtynyt ja Lauritsalan suuralue pitää kakkospaikkaa väestömäärässä
keskustan jälkeen. Länsi ja itä ovat kuitenkin yhdessä ohittaneet
keskustan, kertoo Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen. Kaupungin
tavoite on tarjota vuosittain 100 tonttia ja yli 500 asuntoa uusille
alueille sijoittuvalle väestölle. Toistaiseksi tavoite on alitettu.
·Tontteja pystyttäisiin kaavoittamaan, mutta ongelma on katujen
rakentaminen, kaavoituspäällikkö Erkki Jouhki kuvaa pullonkaulaa.
Täyttäminen kannattaa,
väljyyttä toivotaan
Täydennysrakentamisesta puhuttaessa esimerkiksi nousee aina Pikisaari.
Saarta tiivistetään yhä kymmenellä kerrostalolla ja muutamalla sadalla
asukkaalla. Sama tapahtuu viereisessä Rapasaaressa.
·Rapasaari rakennetaan ennen Pikisaaren kolmatta vaihetta, Jouhki arvelee.
Lisäväkeä toivotetaan lähivuosina tervetulleeksi myös Harapaiseen ja
Kahilantien tuntumaan.
Aluesuunnittelu on tasapainoilua kaupungin ja toisaalta uusien ja vanhojen
asukkaiden tarpeen välillä. Edullisinta on täydennysrakentaa keskustaa,
mutta kotia etsivät toivovat Lappeenrannan kasvavan tontteina kohti Saimaata.
Toiveet on kuultava, sillä niihin vastaaminen hillitsee kulkua
naapurikuntien väljemmille vesille. Esimerkiksi Laihian Murheistenrannasta
Jouhki lupaa järjestää muutamassa vuodessa 50 tonttia.
Rantaa ajatellen saaret nousevat houkutteleviksi rakennuspaikoiksi.
Lamposaari on ainoa saaristokaupunginosa, jossa väki on säilynyt.
·Mikonsaari voisi houkutella, mutta sinne ei ole suunniteltu isoja
kaavoja, koska kunnallistekniikan rakentaminen olisi kallista, Markku
Heinonen kertoo.
Vakavimmin kaupungintalossa suhtaudutaan Ruohosaareen. Sillan rakentamisen
ratkettua Saimaa-asumista on tarjolla 500 uudelle saaristolaiselle 150
tontilla. Uusi kaupunginosa vahvistaisi yliopiston suuntaa, sillä reitti
mantereelle kulkisi Skinnarilan kautta.
Lapsiperheet
ovat liikkeessä
Keskustan ohessa ihmisiä asutetaan myös itäiselle ja läntiselle alueelle.
Lännessä Ruoholampi saa lähivuosina ympärilleen 3 000-4 000 asukasta.
Skinnarilanniemessä tulijoita vetävät Kinnarinmäki, Ruukinmäki ja kampus.
Rutolaa rakennettaisiin mieluusti, kunhan hajut haituvat.
Myös Lauritsalan suuralueelle muuttaa uutta väkeä, vaikka
vastaantulijoitakin riittää. Kotitalouksien pieneneminen on selkeintä
Lauritsalassa. Ikäihmisten kodeista tulee yhden hengen talouksia, kun
perheet ja parit hajoavat. Osa yksin asuvista vanhuksista muuttaa keskustaan.
Uusiksi yritys- ja työpaikka-alueiksi suunnitellaan idässä Pajarilaa ja
lännessä Selkäharjua.
Lappeenranta on vilkkaan sisäisen muuttoliikkeen kaupunki. 8 000
kaupunkilaista muuttaa joka vuosi. Opiskelijat ovat ahkerimpia, mutta
kouluvirasto on pannut merkille, että lapsiperheidenkin muutto on
ennätyksellistä.
Selkeä muuttotappioalue on maaseutu, varsinkin kaupungin itäpuolella.
·Se on ainoa ongelma. Tonttipörssissä pyrimme tuomaan esille, että
Lappeenrannasta löytyisi maaseutumaista asumista ja isoja tontteja,
Heinonen kertoo. Periaate on, että keskustan tuntumasta tarjotaan
pienehköjä tontteja, ja esimerkiksi Rutolasta ja Myllymäestä eteenpäin
suuria ja maaseutumaisia. Hanhijärvestä Myllymäen takana tulee lähivuosina
sadan omakotitalon alue.
Asukaspulasta kärsivät myös vanhat kerrostaloalueet Kaukaalla, Tirilässä,
Hakalissa ja Kourulassa.
Taajama leviää
tietä pitkin
Lappeenrannan väestö on keskittymässä kymmenen kilometrin säteelle
keskustasta ja leviää teitä pitkin. Niin Lemin- kuin Vainikkalantiekin
saavat varteensa uusia asujia ja kulkijoita.
Kaupunkisuunnittelun suuria kysymyksiä on muun muassa se, jatkuuko matalan
rakentamisen linja.
·On tullut esityksiä, pitäisikö tehdä korkea maamerkki vai ei.
Toistaiseksi on pysytty matalissa rakennuksissa, Heinonen kertoo.
Aluesuunnittelijoiden visiot eivät toteudu aina niin kuin ajatellaan.
Esimerkiksi Myllymäki kehittyi alkuun laiskasti. Vasta päivittäiskauppojen
tulo ja koulu saivat hankkeeseen vauhtia. Skinnarilaan taas nousi
vuokrataloja niin nopeasti, että alueen hallitseminen olisi vaatinut jarrua.
Nyt kaupunkisuunnittelijat ovat tyytyväisiä. Palvelut ovat tasapainossa
kaikkialla.
·Asumistutkimuksissa on käynyt ilmi, että lappeenrantalaiset arvostavat
omaa ympäristöään riippumatta siitä, missä kaupunginosassa asuvat. Tulokset
ovat huipputasoa.
Eri tavoin kehittyviä kaupunginosia
¤·Skinnarilassa oli 1970-luvun alussa kaksi omakotitaloa ja seitsemän
asukasta. Sen jälkeen kasvu oli pari vuosikymmentä räjähdysmäistä, ja osin
hallitsematontakin. Nyt kasvu on taittunut, vaikka alueelle vielä jonkin
verran rakennetaankin.
¤·Pikisaari Linnoituksen väestöalueella on ensimmäinen tiiviiksi
suunniteltu ja rakennettu alue keskustan tuntumassa. Tiheä asutus on
herättänyt myös vastustusta. Aluetta täydennetään pikku hiljaa, ja
viimeiset rakennukset valmistuvat vuosien päästä. Alueelta puuttuvat palvelut.
¤·Kaukaan kaupunginosa on esimerkki muuttotappiokortteleista. Osa
asukkaista pyrkii tietoisesti pois. Vanhat vuokrakerrostalot eivät herätä
suurta kiinnostusta myöskään uusissa tulijoissa. Kaupungilla on yhteensä
noin 70 tyhjää vuokra-asuntoa, yksittäiset jäävät tyhjiksi kuukausiksi.
¤·Nuijamaa on selkein muuttotappioalue Lappeenrannassa. Vaikka raja ja
tulli lisäisivät työpaikkoja, moni perhe asuu lähellä keskustaa esimerkiksi
puolison työn vuoksi. Raja-alueen imago saattaa pelottaa varsinkin muualta
tulevia.
¤·Kanavansuu on Lauritsalan suuralueen väriläikkä. Muutamassa vuodessa
asukasluku nousi sadasta yli tuhanteen. Asuntomessualue rakennettiin
kerralla valmiiksi ja asukkaiksi tuli paljon lapsiperheitä. Kaupunginosa
oli valtakunnallinen näyttö, jonka tulokseen ollaan hyvin tyytyväisiä,
vaikka asukkaat ovat jonkin verran vaihtuneet.