ILKKA POHJALAINEN
Suomi oli 1980-luvulla kauppaketjujen suhteen kehitysmaa. Ruotsalaisten
ketjujen Suomen-valloitus ei alkanut Helsingistä, vaan Lappeenrannasta.
Vaateketju Lindexin myymälän perustaminen kaupunkiin 1987 oli suuri
uutinen. Perässä on tullut koko joukko ketjuja. Rajan läheisyyden takia
Lappeenranta on ollut useille ketjuille houkutteleva sekä ostosturistien
takia että testilaboratoriona Venäjän markkinoita ajatellen.
Perinteikkäät lappeenrantalaiset kauppiassuvut ovat joutuneet sopeutumaan
sekä ulkomaisten ketjujen tuloon että kotimaisten automarkettien kasvavaan
kilpailuun. Osa on katsonut parhaimmaksi lopettaa kauppansa.
Sitran kirjassa Globalisaation portinvartijat esitellään kaupan muutoksia
Lappeenrannassa viime vuosikymmeninä. Susanna Särkän kirjoittamassa luvussa
Kauppaketjut ovat äänessä muun muassa lappeenrantalaisille tutut
kenkä-Kinnunen, kone-Hiltunen sekä moniala-Suni.
Seppo Kinnusen isoisän isä perusti suutarinliikkeen Lappeenrantaan 1889.
Liike menestyi ja laajeni. Saappaita meni Venäjän keisarin armeijalle ja
vuoden 1909 Pariisin maailmannäyttelyssä tuli kultamitali naisten
varsikengillä. Sekä palkinto että kengät ovat yhä tallessa.
Kinnusen perhe pyöritti parhaimmillaan kahta kenkäkauppaa ja
laukkuliikettä. Myyjiä oli parikymmentä, Nyt myymälöistä on jäljellä yksi
ja henkilökuntaa kauppiaan lisäksi kolme myyjää. Kirjassa Seppo Kinnunen
katsoo merkittävimmäksi syyksi erikoiskauppojen luisuun markettien tulon
kaupungin laitamille.
·Marketin kenkäosaston myynti vastaa keskimäärin 24 perinteisen
kenkäkaupan myyntiä, Kinnunen arvioi. Erotuksena on, että myyjiä ei
marketeissa juuri näy.
Kinnunen aavistelee, että ulkomaisia kenkäketjuja voi tulla nykyisten
lisäksi vielä Ruotsista ja Saksastakin. Hänen mukaansa omaleimaisuus ja
paikallisuus katoavat, kun kaupan ilme luodaan keskitetysti Ruotsissa tai
Saksassa. Jo kauppojen nimet ovat ihmeellisiä eivätkä sano kuluttajille
yhtään mitään. Keskustatkin näyttävät pian samanlaisilta ympäri maata ja ja
jopa maailmaa.
Keskustatunnelmaa
tarvitaan
Lappeenrannan Lindexiä pyörittävä Kaija Sirkiä on huolissaan keskustan
vetovoiman säilymisestä.
·Pikkukaupungin täytyy pitää huolta keskustastaan ja sen kaupoista.
Ihmiset tarvitsevat keskustaa ja sen tunnelmaa, Sirkiä arvelee kirjassa.
Kone-Hiltunen on esimerkkinä luopujasta, Sunit mukautujista.
Mauri ja Erkki Hiltusen isä Otto osti venäläiseltä Aminoffilta rautakaupan
1930-luvun alussa. Kauppa oli perustettu jo 1896. Venäjän vallan aikaan
suurin osa Lappeenrannan kauppiaista oli venäläistä syntyperää.
Rautakaupassa oli enimmillään töissä yli 200 henkeä ja kauppa vei
keskustassa puoli korttelia. Rautakaupan Hiltuset myivät 1985.
Perheyrityksen omistama rautakauppa sitoi pääomia, koska tarvittiin suuria
varastoja. Niin kauan meni hyvin kun laukkaava inflaatio söi korot.
Rautakaupan osti Suni Oy, joka saneerasi yrityksen ja myi Starckille. Sillä
on nyt iso hallimyymälä kaupungin laitamilla. Keskustassa ei ole
rautakauppoja. Mauri Hiltunen perusti pahimpaan lama-aikaan kodinkonekaupan
Lappeenrannan keskustaan. Kodinkonekauppa oli romahtanut ja alalle tuli
ylitarjontaa, mutta uskoa riitti vuoteen 2001, jolloin Gigantti tuli
Lappeenrantaan.
·Keskusta on kyllä romuttunut täysin hallien ja markettien tulon myötä.
Jossakin vaiheessa sanottiin, että ulkomaalaiset ketjut eivät tänne tule,
koska Suomi on niin pieni maa. Ei tehty mitään, ja nyt tilanne on
tällainen, Erkki Hiltunen pohtii Sitran kirjassa.
Hän ihmettelee lappeenrantalaisia kauppiaita, jotka eivät olleet lainkaan
kiinnostuneita, kun hallien rakennuskaavoja laadittiin.
Silloin olisi voitu ehkä tehdä jotakin, mutta kauppiailla ei ollut
kuulemma aikaa perehtyä ja politikoida, hän lisää.
Muutokset
nähtävä ajoissa
Tapani Suni harjoittaa nykyään sijoitustoimintaa ja autokauppaa. Hän on
kolmannen polven yrittäjä. Suni Oy:n ydinliiketoimintana oli vielä
1980-luvulla tukkukauppa. Tuloillaan ollut kaupan rakennemuutos vaati
muutoksia. ·Näin onneksi jo riittävän ajoissa, mihin suuntaan kauppa ja
yhteiskunta ovat kehittymässä, Tapani Suni kertoo. Nykyään Tapani Suni
omistaa Lappeenrannassa huomattavan määrän liikekiinteistöjä, myös
keskustaan 1991 valmistuneen kauppakeskus Oprin yhdessä veljensä Erkki
Sunin kanssa. ·Yrityskoot kasvavat, kauppa keskittyy ja ketjuuntuu. Se on
megatrendi, jolle ei mahda mitään. Kaikki eivät voi eivätkä osaa sopeutua
kaupan rakennemuutokseen, Suni päättelee.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Maihinnousu. Lappeenrannan Lindex oli Suomen ensimmäinen.