ETTI KANTOLA
Poliisi Fredrik Söderlund toimii koulussa vieraillessaan asemapaikkansa
mukaisesti, järjestyspoliisin elkein. Saimaanharjun liikuntasalissa säännöt
ovat yksiselitteiset. Joku kokeilee onneaan ja näyttää keskisormea.
Poliisin havaintokyky pelaa, ja linja on nollatoleranssi.
Vanhempi rikoskonstaapeli Söderlund sai kesällä vastuulleen liikenne- ja
laillisuuskasvatuksen. Hän pyrkii tulemaan pian tutuksi Lappeenrannan ja
lähikuntien peruskouluissa.
·Jokainen myönteinen kontakti virkapukuisen kanssa on ennaltaehkäisevä.
Tulosta tulee silloin, kun on mahdollisuus tavata ennen kuin jokin on huonosti.
Koulut voivat esittää toiveita tunnin aiheista. Saimaanharjulla kaivattiin
tietoa liikenteestä, sillä oppilaat pyöräilevät kouluun pienestä pitäen, ja
mopoilukin on yleistä.
Poliisi painottaa kypärän käyttöä. Eikä pelkkä käyttö riitä. Kypärä pitää
kiinnittää niin, ettei se heilahda paikaltaan tositilanteessa.
Valtaosa oppilaista tunnustaa ajaneensa kouluun ilman kypärää.
·On myös vastuu muista. Kypärä pehmentää törmäystä silloinkin, kun itse
töppää, lainvartija kannustaa.
Hän toistelee määräysten tärkeyttä, ja rinnastaa ne koululaisille tuttuun
maailmaan, urheiluun. Sekään ei toimisi ilman sääntöjä.
Suuremmat sakot
kypärä päässä?
·Mikä on mopo? kuuluu seuraava kysymys.
Oleellisinta on menopelin vauhti. Suurimmillaan se saa olla 45 kilometriä
tunnissa. Tinkiminenkään ei nosta lukemaa viiteenkymppiin.
Söderlund sanoo keskustelua syntyvän asioista, jotka oppilaat tuntevat.
Kysymyksiä satelee skootterilla kyyditsemisestä, vauhdista, virittämisestä
ja niiden seurauksista. Lainlaatija saa kritiikkiäkin. Oikeustajua
koettelee se, että mopolla kyyditsemisestä saa suuremmat sakot, kun
kyydittävällä on kypärä.
Poliisin näkökulmasta teko on silloin suunnitelmallisempi.
·Vaikka mopoilijan kannalta onkin parempi, että kypärä on päässä.
Sitäkin ihmetellään, miten tutka ilmoittaa virittämättömän skootterin
kulkevan yli kuuttakymppiä.
·Vahinko on tapahtunut jo tyyppikatsastuksessa. Silti tilanne on kuskin
vika. Sakot saa väärän rakenteen lisäksi ajo-oikeudetta ajosta, ja
vakuutusmaksutkin ovat eri luokkaa.
Ajan henki syö
valistuksen tehoa
Valistusta on myös seurauksilla pelottelu. 15-vuoden ikäraja ei tarkoita,
etteivätkö nuorempana tehdyt rötökset näkyisi missään. Kesätyö saattaa
jäädä saamatta, ja ajokortin myöntäjä voi lykätä lupaa.
·Jos 13-vuotias lisää punnituksen jälkeen irtokarkkeja pussiin, voidaan
tehdä rikosilmoitus. Myös sosiaalivirastoon ilmoitetaan. Koulukuraattori,
vanhemmat ja sosiaalityöntekijä koontuvat, Söderlund luettelee.
Toimittuaan poliisivirassa muutaman vuoden hän siirtyi liikkuvasta
poliisista kasvattajaksi. Koulujen kävijä päivystää myös Lappeenrannan
palvelutiskillä, tutkii rikoksia ja on Sammonlahden asukastilan lähipoliisi.
Valistus on kiinnostanut Söderlundia uran alusta. Nyt hän luonnehtii
olevansa sisäänajovaiheessa.
·Kun kokemusta kertyy, toimintaa voi laajentaa peruskouluista muuallekin.
Valistuksen tehoa poliisimies ei uskalla arvioida. Kaahaamisen ja
rattijuopumusten hän uskoo johtuvan enemmän ajan hengestä kuin valistuksen
huonoudesta.
·Ei välitetä. Aikuiset eivät puutu. Terve yhteisöllisyys pitäisi saada
takaisin, ja se on jokaisen asia.
MAARIT LINDSTRÖM
Kuvateksti
Virkavalta paikalla. Fredrik Söderlund käyttää virkapukua koulussa
ollessaan. Poliisin olemus saa oppilasjoukon kuuntelemaan hiljaa.
Söderlundilla riittää paljon tekemistä oikoessaan lasten televisiosta
saamia mielikuvia poliisin työstä.