Vuokralaisina valtion mailla

Konnunsuon kylästä ei voi puhua puhumatta vankilasta. Suurin osa talouksista on työn kautta kytköksissä linnaan. Konnunsuolla on ihan oma kevään merkkikin: ensimmäinen karkuri.

SARI PULLINEN

Konnunsuon kylästä näkyy saapujan silmään ensimmäiseksi

kulttuurihistoriallisia rakennuksia, tulipa mistä suunnasta tahansa.

Mahtavin niistä on tietysti vankila. On muutakin nähtävää: lintutorni ja

baari, leipomo ja laaja peltoaukea lintuineen.

Asukkaat kuvailevat kyläänsä turvalliseksi ja luonnonläheiseksi. Konnunsuon

baarin emäntä Eira Rastas haltioituu tuoksuvista kevätaamuista. Järveä hän

kyllä vähän kaipaa. Konnunsuo on niin maalla, että siellä voi kuulla lumen

sulavan kynnöksen päältä. Jokaisella tuntuu olevan eläimiä: koiria,

hevonen, kissa tai pari pässiä.

Konnunsuosta ei voi puhua puhumatta vankilasta. Punatiililinna hallitsee

paitsi maisemaa myös elämää. Ei siten, että vankeja pelättäisiin tai puomit

ja kieltotaulut rajoittaisivat arkea, vaan samaan tapaan kuin entisaikojen

patruunat hallitsivat työläisyhteisöjä: olivat tuki ja työnantaja.

Suurin osa kylän talouksista on työn kautta kytköksissä vankilaan. Ne muut

ovat siviileitä.

­·Kun omat lapseni olivat pieniä, anoimme vankilalta autoa lainaksi kylän

lasten teatteriretkeä varten. Lapset keräsivät koulussa nimiä paperiin,

jonka vein vankilan johtajalle. Katseltuaan niitä tikkukirjaimia hän sanoi,

että nämä allekirjoitukset ovat sen verran painavia, ettei hän voi antaa

vain autoa, vaan myös kuljettajan, 30 vuotta kylällä asunut vankilan

talousmestari Marjukka Petsola muistelee.

Jos häneltä itseltään hajoaa vaikka auto, vankilalta hän ensimmäiseksi apua

pyytää.

­·Sillä tavalla sitä on tässä laitostunut itse kukin, hän hymyilee.

Postinumero ja tiekyltti

Konnunsuon baarin nurkalta pääsee neljään suuntaan: Lappeenrantaan,

Nuijamaalle ja Joutsenoon. Se neljäs tie on yhtä lyhyt kuin rötöksen, ja se

vie linnan portille.

Viime vuosisadan alussa Konnunsuo oli nimensä mukaisesti suota.

1920-luvulta alkaen alkoi sinne valmistua vankila- ja asuinrakennuksia. Yhä

kylällä astellaan valtion mailla ja asutaan enimmäkseen valtion

vuokralaisena. Konnunsuon kaltainen vuokra-asuntoyhteisö on nyky-Suomessa

harvinainen.

Parhaimmillaan Konnunsuolla oli kauppa, posti, pankki ja koulu. Enää on

jäljellä oma postinumero.

­·Nyt on vihdoin luvattu sentään Konnunsuo-kyltti kuutostien laitaan.

Meillähän käy kaukaakin vierailijoita, jotka eivät seutua tunne, Marjukka

Petsola huomauttaa.

Myös Kivisaari muutaman kilometrin päässä lasketaan joissain yhteyksissä

kuuluvaksi Konnunsuohon. Se on kuitenkin oman juttunsa väärti.

Yhteisö ja yhteisyys

Petsola, alkujaan savonlinnalainen, tuntee itsensä nimenomaan

konnunsuolaiseksi, ei joutsenolaiseksi.

­·Ennen asuttiin kuin isolla maatilalla. Vangit toivat tuoreet maidot

rappusille aamuisin ja kolasivat lumet portailta. Saunavanki siivosi saunan

ja osallistui huoltotöihin, hän muistelee.

Nyt vankiaines on sellaista, ettei moinen enää onnistu.

Puutalot vankilalle vievän Läykäntien varressa tunnetaan nimellä Läykkä.

Kuukka ja Kotila ovat kerrostaloja, Jurvanmäellä koulun takana on neljä

punatiilistä paritaloa. Asuinrakennuksia ovat myös Hirsisaari, Pappila,

Vuorela, Saarela ja Päivölä, joka tehtiin tilanhoitajan virka-asunnoksi. Se

on kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) lapsuudenkoti.

Pojulan valtio on myynyt yksityiselle, ja Majalassa on juhlasali sekä

koulutustiloja ja soluasuntoja vartijaopiskelijoille ja poikamiehille.

­·Aiemmin viranhaltijoiden piti asua vankila-alueella, sillä piti olla

nopeasti saatavilla, jos tarvittiin. Kymmenen vuotta sitten tämä käytäntö

poistui, Petsola muistaa.

Aika on tehnyt tästäkin yhteisöstä väljemmän. Ennen ei etenkään naisilla

ollut ajokorttia, joten elämä keskittyi kotikylään. Koulu yhdisti.

­·Elämä meni niin, että vähän ennen eläkettä alettiin sitten tehdä taloa

keskustaan Lintukankaalle, Petsola kuvailee.

Konnunsuon nuorisoseura pyrkii yhdistämään kyläläisiä uudestaan. Läykän

sinisessä puutalossa kolmen poikansa ja vaimonsa kanssa asuva Jouni Laapio

on mielellään osallistunut seuran talkoohommiin.

­·Viimeksi remontoimme näyttämön, se maalattiin ja korjattiin. Se olikin

hajotettu aika huonoon kuntoon, Laapio kertoo.

­·Ei tämä Konnunsuo varmaan paha paikka ole asua, kun meillä on toisen ja

kolmannenkin polven vankeinhoitajia, Petsola huomauttaa.

Reilu vuosi sitten lapsuusmaisemiinsa kahden lapsensa ja miehensä kanssa

palannut Hanna-Kaisa Lähde-Summanen hehkuttaa paitsi omia

lapsuusmuistojaan, myös tätä päivää lapsiperheen näkökulmasta: on

päiväkoti, uimala, seurakunnan kerho, luontoa ja kavereita. Lähin koulu on

Ravattilassa kuuden kilometrin päässä.

Turva ja pelko

Ulkopuolisten ensimmäinen kysymys konnunsuolaisille on, kuinka sinä

uskallat siellä asua. Niin kysyttiin Elena Kuvajaltakin.

­·Ei minua ole koskaan pelottanut. Päinvastoin, hyvä täällä on asua. Lasten

kerhot ovat lähellä, ja vankilalta saa aina apua, jos pyytää, Kuvaja sanoo.

Konnunsuolaiset ovat tottuneet tokaisemaan pelkäämisestä kysyville, että

meillähän on täällä vartijat. Kylällä myös ajatellaan, että eiväthän ne

vangit ainakaan lähinurkkiin jää, jos karkuun pääsevät.

Elena Kuvaja asuu miehensä Raimo Kuvajan ja tyttäriensä kanssa

Jurvanmäellä. Neljän paritalon piiri on tiivis, porukalla haravoidaan,

pidetään grilli-iltoja ja hakataan polttopuut yhteiseen saunaan.

­·Pidän siitä, ettei vankila näy kotipihaan, mutta työmatka on silti lyhyt.

Naapureina on työkavereita, joten tunnemme toisemme hyvin, Kuhmosta 20

vuotta sitten Konnunsuolle muuttanut Raimo Kuvaja luonnehtii.

Karkuri ja karja

Eräs mutka Konnunsuontiellä on yksi Suomen lintuharrastuksen ja -matkailun

keskuksista. Parhaimpaan arktika-aikaan Eira Rastas saa vääntää baarilla

sämpylöitä tavanomaista tiuhempaan bongariparvia varten. Konnunsuolla on

ihan omakin kevään merkki: ensimmäinen vankikarkuri.

Kesämaisemaan kuuluu suuri vankilan karja. Marjukka Petsola on vannottanut,

että niin kauan kun hän on vankilan talousmestarina, karjaa ei saa

hävittää. Karjan asema on kuitenkin ollut uhattuna, kun

karjanhoitotaitoisia vankeja ei oikein enää ole.

­·Ellei karja käyskentele laitumella, ei tämä paikka tunnu omalta, Petsola

tunnustaa.

MIKA STRANDÉN

Kuvatekstit

Kuvajan tytöt. Julia ja Katja Kuvajalla riittää pihaa temmellettäväksi

rauhallisella Jurvanmäellä.

Sauna. Jurvanmäen neljän paritalon yhteinen sauna lämpiää ahkerasti.

Juhlapaikka. Konnunsuon nuorisoseura ja Konnunsuon baari järjestävät

juhlaladolla kesäisin kahdet latotanssit.

Amanda ja emäntä. Marjukka Petsola viihtyy Päivölässä Amandansa kanssa.

Konnunsuo

¤·Kyläläisiä noin sata.

¤·Yrityksiä ja harrastusmahdollisuuksia: Konnunsuon baari, leipomo

Rajaleipurit, maauimala, pururata, hiihtolatu, hyppyrimäki,

jääkiekkokaukalo, jalkapallo- ja ulkolentopallokentät, tenniskenttä,

leikkikenttä, vaellusreitit, laavu.

¤·Vankila on Joutsenon kuudenneksi suurin työnantaja ja Etelä-Karjalan

suurin luomutila. Siellä toimii puusepänverstas ja autokorjaamo.

¤·Järjestötoimintaa: Konnunsuon nuorisoseura, kaukalopallojoukkue,

metsästysseura, moottorikelkkakerho ja Konnunsuon martat.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen