URPO LAANINEN
Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen Brysselin toimistot suunnittelevat EU:n itärajan verkostoa, joka voisi maksimissaan käsittää jopa sata aluetta EU:n rajan molemmin puolin.
Kaakkois-Suomen Brysselin toimiston johtaja Urpo Moisio kertoi, että EU:n itäisen ulkorajan verkoston ensimmäiseen kokoukseen osallistui viime viikonloppuna yli 40 edustajaa Suomesta, komissiosta, Puolasta, Unkarista, Kreikasta ja Venäjältä.
·Halukkaita on tulossa mukaan paljon muualtakin, mm. Baltian maista. He eivät vain päässeet osallistumaan ensimmäiseen kokoukseen.
Useimmilla EU:n uusien jäsenmaiden alueilla ei ole vielä edustusta Brysselissä.
Moisio muistutti, että Suomi oli pitkään ainoa EU:n itärajavaltio. Nyt maita on kymmenkunta.
·Puolasta on jopa tehty ehdotus, että EU:n pitäisi valmistella unionin itäisen ulottuvuuden ohjelma.
Urpo Moisio sanoi, että komission edustajien palaute oli hyvin myönteinen itärajaverkostolle.
·Aluepolitiikan pääosaston edustaja Moray Gillard totesi, että EU:n itärajan painoarvo on noussut huomattavasti uusien jäsenmaiden myötä.
Moisio totesi, että itärajaverkosto käsittää pääosin EU:n raja-alueet, joilla on edustustot Brysselissä.
·Lähdemme aluksi hyvin kevyesti liikkeelle.
Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen toimistot jatkavat syksyn ja talven aikana itärajaverkoston suunnittelua. Seuraava iso kokous pidetään ensi keväänä.
·EU:ssa on monia verkostoja, kuten tiedehankkeista kiinnostuneiden alueiden yhteistyöverkosto, jossa olemme mukana. Usein nämä Brysselin aluetoimistojen verkostot ovat avoimia.
Etelä-Karjalassa
EU-passiivisuutta
Urpo Moisio on johtanut Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pietarin alueen yhteistä Brysselin toimistoa kahdeksan kuukauden ajan. Hänen mielestään Kymenlaakso on paljon aloitteellisempi ja aktiivisempi kuin Etelä-Karjala. Hankkeitakin on enemmän Kymenlaaksosta.
·Kymenlaaksossa on aloitettu koulutus, jolla nostetaan tietoisuutta ja osaamista EU-hankkeista.
·Jos halutaan saada maakuntiin uutta rahaa, aktiivisuus on hyvä asia. Ilman vaivaa ei saa rahaakaan. Etelä-Karjala voisi olla Brysseliin päin paljon aktiivisempi.
Brysselin toimistossa ei ole vielä Pietarin alueen edustajaa, koska sitä koskenut Tacis-hanke ei mennyt läpi komissiossa. Rahaa haettiin Pietarin ja Leningradin alueen virkamiesten matkoihin ja työskentelyyn Brysselissä.
·Kiinnostus EU:ta kohtaan on kuitenkin kasvussa rajan takana. Toivon, että venäläisosapuolen rahoitus järjestyy.
Brysselin toimisto
on nyt latingissa
Urpo Moision alkuaika eli viime kevätkausi meni Brysselin toimiston perustamisessa ja kesä oli Suomen ja EU:n lomien takia hiljaista aikaa, mutta nyt toimistossa on tiivis työtahti.
·Toimisto on nyt täydessä latingissa. Siksi haluan herätellä eteläkarjalaisia. Olemme verkostoituneet muiden kanssa ja nyt olisi aika toimia.
Työskentely Brysselissä on hänen mielestään aika helppoa, ja yhteistyökumppaneita löytyy pienellä vaivalla. Myös komission virkamiehiä voi tavata henkilökohtaisesti.
Urpo Moision työpaikka on sekä Brysselissä että maakunnissa, ja hän käy tapaamassa maakuntien ihmisiä kahden viikon välein. Samalla hän pääsee käymään perheensä luona Taipalsaarella.
Vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta pysyvät ainakin toistaiseksi Suomessa.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Brysselin mies. Urpo Moisio käy parin viikon välein töissä Etelä-Karjalan liitossa ja perheen luona Taipalsaarella.