URPO LAANINEN
Etelä-Karjalassa vallitsee täysi yksimielisyys vuosien 2005-2006 maakunnallisista hankkeista. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi lähes sellaisenaan näille vuosille laaditun toteuttamissuunnitelman. Sitä oli hiottu jo kahdessa kokouksessa.
Yhteistyöryhmä kävi lyhyen keskustelun Saimaankaupungista ja suhtautui vielä optimistisesti sen syntymiseen jossakin myöhemmässä vaiheessa.
Kun maakuntasuunnitelman tekstissä luki alun perin, että ”vaikka Saimaankaupunki kuntaliitoksena näyttää jäävän toteutumatta”, yhteistyöryhmä lisäsi siihen maakuntajohtaja Timo Puttosen esityksestä sanat ”lyhyellä tähtäyksellä”.
Sitä ennen oli kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen kysynyt, ollaanko Etelä-Karjalassa luopumassa ajatuksesta saada aikaan yhtenäinen suurkunta, Saimaankaupunki.
·Ajatusta ei ole unohdettu, ja sitä on pakko edistää, Timo Puttonen totesi.
Hänen mukaansa Saimaankaupunki-nimellä on yhä tietty markkina-arvo, ja se on hyväksytty Etelä-Karjalan aluekeskuksen nimessä.
Puttonen muistutti, kuinka Lontoossa ja Pariisissa on monta kuntaa. Saimaankaupungissakin voi olla kolme kuntaa.
·Vaikka Saimaankaupunki näyttää kuntaliitoksena jäävän lyhyellä tähtäyksellä toteutumatta, se ei ole kuollut, eikä varsinkaan aivokuollut.
164 miljoonan
euron hankkeet
Maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymässä Etelä-Karjalan kokonaissuunnitelmassa esitetään kaikkiaan 164 miljoonan euron määrärahat eri hallinnonaloille.
Maakuntajohtaja Puttonen totesi, että maakuntasuunnitelmassa on sovittu yhteisesti Etelä-Karjalan keskeisistä hankkeista ja toimenpiteistä.
Sillä yritetään vaikuttaa valtion vuoden 2005 budjetin määrärahoihin ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä vaikuttaa myös vuoden 2006 budjetin valmisteluun.
Maakuntasuunnitelman toteuttamiseen ovat sitoutuneet Etelä-Karjalan liiton lisäksi Kaakkois-Suomen TE-keskus, Kaakkois-Suomen tiepiiri, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Suomen lääninhallitus.
Etelä-Karjalan liitto pyysi syksyllä myös kuntien esitykset. Kehittämisjohtaja Susanna Kaskisen mukaan maakuntasuunnitelmaan on kirjattu hankkeet ja toimenpiteet, joista Etelä-Karjalassa vallitsee yksimielisyys ja joiden rahoittamiseen ollaan valmiita.
Etelä-Karjalan väkiluku on alentunut, ja tavoitteeksi otettu väestön kokonaismäärä jää Kaskisen mukaan saavuttamatta vuosina 2005 ja 2006.
Lähtökohtana on, että Etelä-Karjalan väkimäärä vähenee edelleen seuraavat 15 vuotta, mutta kääntyy sen jälkeen nousuun.
Työpaikkojen kokonaismäärän pitäisi nousta vuosittain kahdella prosentilla. Työttömyysaste vähenisi maakuntasuunnitelman mukaan 11 prosenttiin vuonna 2006.
Maakuntasuunnitelmassa on kuusi painopistealuetta, joiden alle eri hankkeet on sijoitettu. Niistä merkittävimpiä ovat kuutostien parantaminen, yrityskehystoiminnan tehostaminen, yliopiston ja ammattikorkeakoulun lisärahoitus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennushankkeet. Niistä suurin on Imatran Honkaharjun sairaalan laajennus.