JARMO HÄMÄLÄINEN
Imatralla on kaadettu keiloja pian puoli vuosisataa. Ensimmäisen paikallisen keilailuseuran perustamisesta tulee marraskuun alkupäivinä kuluneeksi tasan 50 vuotta ja seuraavan talvena avattiin Pistetalojen kellarikerrokseen Imatran ensimmäinen keilahalli.
·Imatran keilahalli oli vasta kymmenes koko Suomessa. Hallissa oli kolme puurataa, eikä mitään keilojen pystytyskoneita, muistelee Imatran Keilailuliiton puheenjohtaja Veikko Puska, joka aloitti itse keilailun vanhassa Pistetilojen hallissa vuonna 1959.
·Keilailuhan lähti Imatralla liikkeelle aivan yksityiseltä pohjalta ja velkarahalla. Jossain vaiheessa 1970-luvulla oli jo lähellä, ettei laitettu pillejä pussiin, mutta siinä vaiheessa kaupunki tuli vastaan ja antoi tukea narunostinten hankintaan, Puska kertoo.
Keilailun olosuhteet muuttuivat Imatralla ratkaisevasti, kun vuonna 1982 valmistuneeseen urheilutaloon tuli myös kymmenratainen keilahalli.
·Imatran keilahalliin asennettiin jo silloin puuratojen sijasta synteettiset eli laminaattiradat, mikä oli aika uutta Suomessa ja monet keilaajat niitä alkuun vierastivatkin. Samanlaisia ratoja ei ollut aiemmin tehty Suomessa kuin Mikkeliin. Nythän niitä on kaikkialla. Hyvin ne kestivätkin. Vasta viime vuonna Imatralla radat uusittiin ja uusien ratojen avulla päästiin hakemaan naisten SM-kisoja täksi vuodeksi, Veikko Puska sanoo.
Helppoa pistelaskua
ja hohtoa keilailuun
Imatran Keilailuliitto on kattojärjestö paikkakunnan 15 keilailuseuralle. Keilailuliitto pyörittää kaupungin vuokralaisena hallin toimintaa ja Keilailuliitto myös järjestää kisoja, vaikka useimmat niistä seurojen nimissä kulkevatkin.
·Meillä on toiminnanjohtaja Pertti Tammisen lisäksi hallissa kolme palkattua työntekijää. Monissa Suomen halleissa toimintaa pyörittää yksityinen yrittäjä, mutta Imatralla on valittu tällainen malli, jossa paikallinen Keilailuliitto tekee sen, Veikko Puska kertoo.
Ennen viimevuotista Imatran keilahallin ratojen uusintaa hallin tarjontaa parannettiin automaattisella pistelaskujärjestelmällä ja hohtokeilailuvalmiuksien asentamisella.
·Keilaajien määrä alkoi vähentyä ja siihen kehitykseen on selvästi voitu vaikuttaa uudella pistelaskusysteemillä. Jostain syystä nuoret eivät halunneet opetella vanhaa käsin tehtävää pistelaskua. Nyt nuoria ja koululaisia on helpompi houkutella lajin parin mukaan, Veikko Puska kertoo.
Imatran keilahallissa käy päivittäin keskimäärin 200 keilaajaa. Rekisteröityjä, kilpailuissa heittäviä keilaajia paikkakunnan seuroissa on 250, sen lisäksi keilahallissa käy koululaisryhmiä, liikunnan erikoisryhmiä sekä keilaajia, jotka heittävät vakiovuorollakin vain huvikseen, eivätkä osallistu kilpailuihin.
III
Imatran Keilailuliitto viettää 50-vuotisjuhliaan lauantaina Imatran Kylpylässä.
ES-ARKISTO/JARMO HÄMÄLÄINEN
Kuvateksti
Kaato. Naisten SM-kisat ovat olleet Imatran Keilailuliiton juhlavuoden tärkein kilpailu. Kuvassa Porin Giantsin Piritta Kantola (vas.) saa onnittelut hyvästä osumastaan.
Imatran Keilailuliitto
¤ Imatran Keilailuseurojen kattojärjestö, joka pyörittää toimintaa kaupungin omistamassa, urheilutalolla sijaitsevassa kymmenrataisessa keilahallissa.
¤ Keilailuliittoon kuuluu 15 imatralaista keilailuseuraa, joissa on 250 rekisteröityä keilaajaa. Ainoa 50 vuotta sitten mukana ollut ja edelleen toimiva seura on Voltti.
¤ Imatran Keilailuliitolla on neljä palkattua työntekijää. Keilailuliiton puheenjohtajana toimii Veikko Puska, ensimmäinen puheenjohtaja 50 vuotta sitten oli Imatran voimalaitoksen päällikkö Lauri Leinonen.
¤ Juhlavuoden suurimmat kisat ovat olleet keväällä Imatralla huipentunut naisten SM-keilailu sekä syksyllä heitetty 50-vuotisjuhlakisa.