Categories
Artikkelit

Kolmen konsensus ajaa myön nurkkaan

Lappeenrannassa demarit, kokoomus ja keskusta vannovat nyt yhteistyön nimiin.

ANNE KOTIHARJU

Lappeenrannassa perinteisesti kolme suurinta puoluetta, demarit, kokoomus ja keskusta vannovat nyt yhteistyön nimiin. Kaupungin huono taloustilanne pakottaa ilmeisesti laatimaan vaalikauden pituisen talouden tervehdyttämisohjelman. Sen taakse halutaan vahva rintama päättäjiä.

Myö-ryhmän vaalitappio tuntuu suorastaan hykerryttävän suurempia. Vaikkei myö-ryhmääkään suoralta kädeltä suljeta yhteistyön ulkopuolelle, saa se suurilta ryhmiltä vain kielteisiä arviointeja. Myö-ryhmän tappio selkeyttää kolmen suuren mielestä tilannetta, kun on tartuttava talouden haasteisiin.

Päättyvälläkin vaalikaudella suurin ryhmä demarit muistaa oikeiston ja myö-ryhmän sopimuksen, jolla demarit sysättiin syrjään puheenjohtajapaikkajaossa.

Demarit ja kokoomus

kuorivat kerman

Valtuustopaikkojaan yhdellä 18:aan kasvattaneiden demareitten kunnallisjärjestön puheenjohtaja Raimo Paalanen osoittaa sormellaan myö-ryhmää.

­·Näiden talouden haasteiden edessä pitää löytyä selvä enemmistö, jotta saamme tämän laivan oikealle kurssille. Kun myö-ryhmän kannatus palautui nyt oikeaan uomaansa, tilanne selkiintyi. Mieluiten teemme yhteistyötä sellaisten ryhmien kanssa, joiden käytös on paremmin ennustettavissa.

­·Demareitten eteneminen näkyy varmasti myös neuvotteluissa, mutta kiistatta myös kokoomus eteni.

Demariryhmä kutsuu suurimpana ilmeisesti ensi viikolla kaikki ryhmät alustaviin yhteistyöneuvotteluihin. Demarit katsovat olevansa oikeutettuja tärkeimpään eli kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikkaan.

­·Toki lähdemme sitä hakemaan, mutta kaikki riippuu neuvotteluista.

Paalasta epäilyttää yhteistyö myö-ryhmän kanssa.

­·Koston politiikkaa ei todellakaan ole tarkoitus harjoittaa. Mutta valehtelisin, jos sanoisin, että olisin unohtanut sen, mitä neljä vuotta sitten tapahtui.

Yhteistyötä

perinteen voimalla

Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja, tuleva uusi valtuutettu Kullervo Lehtonen kuvailee yhden lisäpaikan voittaneen kokoomuksen tunnelmia erittäin tyytyväisiksi ja yhteistyöhaluisiksi.

­·Lähdemme katsomaan nyt kolmen suurimman kanssa, millaista tulevaisuutta tehdään. Kolmella suurimmalla on yhteensä 39 valtuutettua ja kyllä jo siinä kuntalaisten mielipide tulee aika voimakkaasti esiin. Ei tietenkään unohdeta pieniäkään ryhmiä.

Lehtosen mukaan taloustilanne edellyttää nyt jämäkkää yhteistoimintaa, jossa opportunisteille, kuten myö, ei ole sijaa.

­·Tässä tilanteessa joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä. Välistävetäjillä on helppo olla oppositiossa, kun ei ole vastuuta.

Lehtosen mielestä myö pelasi ennen vaaleja likaista peliä.

­·Se nyt ei ollut kovin rakentavaa yhteistyötä ajatellen. Kokemukset myös kuluvalta vaalikaudelta olivat huonot. Tämä joudutaan jatkossa ottamaan huomioon.

Lehtonen ei linjaa vielä kokoomuksen paikkatavoitteita. Lähtökohtaisesti kokoomukselle voisi kuulua valtuuston ykköspuheenjohtajan paikka.

Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Markku Paavoseppä säestää kahta muuta.

­·Tässä ajassa ja tässä paikassa tuntuu siltä, että perinteinen kolmen suuren puolueen yhteistyö voisi olla se malli, jolla parhaiten hoidetaan kuntalaisten asioita entistä vakaammin eteenpäin.

Yhden paikan menettänyt ja kokoomusta pienemmäksi jäänyt keskusta saattaa nyt menettää kaupunginhallituksen ykköspuheenjohtajan paikan.

Myö odottaa

aloitteita muilta

Myö-liikkeen puheenjohtaja Antti O. Arponen sanoo myö-ryhmän olevan valmis keskusteluihin kaikkien kanssa.

­·Kun tuli takkiin kaksi paikkaa, meistä ei tällä kertaa ole oikein aloitteen tekijäksi. Olemme valmiit neuvottelemaan kaikkien kanssa. Arponen nostaa esiin viime vaalikauden alussa muodostetun oikeiston ja myö-ryhmän yhteistyön.

­·Minun mielestäni neljä vuotta sitten syntynyt ryhmä 32 toimi kolme vuotta ihan kiitettävästi. Minulla ei olisi samantyyppistä koalitiota vastaan mitään nytkään. Mutta myö on valmis neuvottelemaan myös SDP:n kanssa.

Myö-ryhmä putoaa korkealta ja menettänee valtuuston ykköspuheenjohtajan paikan sekä lautakuntien puheenjohtajuuksia. Arponen laskee, että pienten ryhmien yhteistyöllä kertyisi 12 paikkaa, mikä toisi jo paremmat neuvotteluasetelmat.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju