ILPO LESKINEN
Arkeologi Timo Jussila on tehnyt Luumäellä koekaivauksia varhaisimman kivikauden asuinpaikoilla. Jussila ja arkeologian harrastajien Selänala-ryhmä ovat etsineet luuta ajoitusta varten. Luuajoituksen avulla Luumäen varhaisasutuksen ikään saadaan faktaa.
Porukka kaivoi alkuviikosta Haimilan Niitniemessä yhdentoista neliömetrin alan. Jussila kertoo saaneensa hyvät luunäytteet ajoitusta varten.
Luuta oli tarkoitus etsiä myös Sokuran Männikkömäen asuinpaikasta, joka sijaitsee kilometrin päässä Niitniemestä. Tutkimukset keskeytettiin kostean kelin ja maaperän takia, kun yhden päivän aikana ei päästy tuloksiin.
Tutkimus ei Jussilan mukaan keskeytykseen kaadu. Niitniemen luusta saatava ajoitus pätee myös Männikkömäkeen, vaikka vertailunäyte olisi ollut hyvä saada.
Kesän ainoa
luusaalis
Niitniemen luulöydöt ovat tämän kesän ainoat Etelä-Karjalasta. Muualla luun etsintä ei ole onnistunut.
Arkeologit Antti Bilund ja Ville Laakso tekivät kesällä koekaivauksia Ylämaalla ikivanhoilla asuinpaikoilla. Luuta ei löytynyt, mutta Lumpeisenojalta löytyi varhaisimman kivikauden kvartsilouhos ja työstöpaikka, joka on löydöksenä harvinainen.
Suo-Anttilan Salajärven rannalla sijaitseva Mustaniemen asuinpaikka on todettu noin 9 600 vuoden ikäiseksi. Joutsenon Kuurmanpohjasta saatiin reilu vuosi sitten luuajoitus, jonka mukaan Saarenojan asuinpaikka rajan pinnassa on noin 10 600 vuotta vanha.
Selänala-järven
rantatasanteilla
Kuutostien eteläpuoliselta Luumäeltä on vahvoja viitteitä muinaisen Selänala-järven olemassaolosta.
Tätä tukee jo se, että Selänala-ryhmä on Pekka Siiropään johdolla etsinyt muinaisia asuinpaikkoja järven oletetulta rantaviivalta. He ovat seuranneet kartalla ja maastossa 65 metrin korkeuskäyrää.
Luumäen varhaisasutuksen ikä on tämänhetkisten oletusten mukaan 9 600 vuotta – 11 500 vuotta. Itämeren muinainen edeltäjän, Yoldia-meren, ranta on sijainnut Luumäellä myös 65 metrin korkeuskäyrän tietämillä.
Kuivalla maalla
Suomessa ja Virossa
Varhaisimman kivikauden asuinpaikkojen on tähän asti oletettu sijainneen rannoilla. Tämä tieto ei enää päde. Suomesta ja Virosta on löytynyt myös sellaisia asuinpaikkoja, jotka sijaitsevat kauempana rantaviivasta.
Jussila on löytänyt Suomesta kaksi kuivan maan asuinpaikkaa, toisen Juankoskelta Pohjois-Savosta ja toisen Kannonkoskelta Keski-Suomesta.
·Molemmista asuinpaikoista on saatu varma ajoitus. Ne eivät ole voineet sijaita rannoilla. Järvellä ei ole ollut funktiota asutuksessa, mikä on uusi tieto.
Virolainen varhaisen kivikauden asiantuntija Aivar Kriiska on niinikään löytänyt kuivan maan asuinpaikkoja Virosta. Etäisyys rannasta on ollut sadasta metristä kilometriin.
Kuivan maan asutuksen löytyminen tuo uuden lisän Jussilan teorioihin. Luumäen varhaisasutuksen olemuksesta on nyt kolme vaihtoehtoa.
·Luumäen asuinpaikat ovat sijainneet joko Yoldia-meren rannalla, Selänala-järven varhaisvaiheen rannalla tai kuivalla maalla, Jussila sanoo.
ILPO LESKINEN
Kuvateksti
Luuta seulasta. Timo Jussila (keskellä) on johtanut Luumäen arkeologisia kaivauksia. Kohteet sijaitsevat 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Selänala-ryhmän aktiivijäsenet Pekka Siiropää (vas.) ja Juha Karvonen (oik.) ovat ahkerasti avustaneet.