Merenlahden kivilouhimon liikenne elää asfaltin kysynnän mukaan

Kiistellyn hankkeen haittavaikutukset kasvavat, jos uusia tiehankkeita tulee Lappeenrannan seudulle.

ANNE KOTIHARJU

Taipalsaaren Merenlahdelle suunnitellun kivilouhimon haitat ovat Tieliikelaitoksen mukaan vähäiset. Jos kuitenkin maa-aineksen ottamismäärät kasvavat nyt arvioidusta, kasvavat myös haitat.

Tieliikelaitoksen maa-ainesvastaava Matti Varjus selvittää, että Lappeenrannan kaupungille annettu lausunto vaikutuksista perustuu nyt tiedossa olevaan markkinatilanteeseen. Louhinta lisäisi Merenlahden paikallistien liikennettä keskimäärin 150 perävaunullisella kuorma-autolla vuodessa.

­·Liikennemäärä muotoutuu ihan työkannan mukaan. Jos Lappeenrannan seudulle tulisi jostain äkkiä tierahaa, liikenne kasvaisi. Tällä erää Selkäharjun liittymä on ainoa tiedossa oleva. Mutta seuraavan kymmenen vuoden työkannan taitavaa ennustajaa ei taida ollakaan.

Merenlahdentien varren asukkaat ja Lappeenrannan länsialueen asukasyhdistys ovat olleet huolissaan liikennehaitoista.

Varsinainen louhos sijaitsee Taipalsaaren puolella. Kunta on antanut ottoluvan, mutta luvasta on valitettu. Lupa ei siis ole vielä lainvoimainen.

150 vai 1 080

perävaunullista?

Luvan mukaan Tieliikelaitos saa louhia kymmenessä vuodessa yhteensä 140 000 kuutiota maa-ainesta. Varjus laskee, että tuon määrän kuljettamiseen tarvitaan 10 800 perävaunullista kuorma-autoa. Vuotta kohti kertyisi keskimäärin 1 080 perävaunuyhdistelmää, jotka kulkevat edestakaisin

Varjus laskee työmaita tulevan yksi kahdessa-kolmessa vuodessa. Yksi työmaa tarvitsee 430 kuormaa, joka jaettuna kolmella on noin 150. Jonakin vuonna liikennettä olisi enemmän, jonakin vähemmän ja jonakin ei ollenkaan.

Kaupunki lausunnossaan asukkaille nosti tuota arviota 10:llä 160:een, koska tieliikelaitoksen laskelmissa ei ollut otettu huomioon asfalttiaseman tarvitsemia bitumikuljetuksia.

Kangasahonmäen kallioaluetta on tarkoitus käyttää pääsääntöisesti kuutostien päällysteisiin Lappeenrannan ja Imatran seudulla.

Varjus epäilee, louhitaanko kymmenessä vuodessa kaikki 140 000 kuutiota.

­·Oikeastaan yksikään lupa, mikä on saatu, ei ole tullut 10 vuodessa käytettyä.

Kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Pasi Leimi arvelee, että jos suuret liikennemäärät tulisivat todeksi, kaupunki voisi tuolloin ilmaista huolensa.

­·Kun tuollaista ei ole näköpiirissä, on se nyt ennenaikaista. Jos pelko realistuisi, asiaan voi palata uudelleen.

Uusia teitä

ja rajoituksia

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina asukkaille ja asukasyhdistykselle annettavan lausunnon haitoista.

Merenlahden kivilouhimon vaikutukset katuverkkoon jakautuvat usealle kadulle, tulevaisuudessa myös Orioninkadulle, joka on Tilsalantien suuntainen Ruoholammen uuden asuinalueen kokoojakatu.

Munterontielle, joka on yksityistie, ei saisi ohjata lisäliikennettä.

Uudet kuutostien vaatimat kadut ja eritasoliittymät vievät liikennettä Merenlahdentieltä.

Merenlahdentielle tulee 40 kilometrin nopeusrajoitus Ruoholammenkadun liittymästä

Helsingintien liittymään. Lisäksi Merenlahdentien ja Poronkadun risteykseen rakennetaan suojatievalaisimet.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju