SDP vaalivoittaja Etelä-Karjalassa ja sitoutumattomat suurin häviäjä

Imatralle tuli odotetusti demarienemmistö. Myö-liike menetti eniten kannatustaan Lappeenrannassa.

URPO LAANINEN

Sosialidemokraatit olivat Etelä-Karjalan suurin vaalivoittaja ja sitoutumattomat menettivät eniten kannatustaan. Imatralla SDP sai kaupunginvaltuustoon ennakkoon jo ounastellun enemmistön, ja Lappeenrannassakin puolue nappasi lisäpaikan.

Myös keskustan kannatus heikkeni hieman, ja se menetti maakuntien valtuustoissa eniten paikkoja, yhteensä 23. Tosin puolue menetti niistä suurimman osan eli 14 Parikkalassa, jossa valittiin ensi kertaa kuntaliitoksen jälkeinen valtuusto.

Keskusta hävisi Lemillä enemmistön muiden ryhmien vaaliliitolle, mutta piti niukasti valtansa Luumäellä.

Lappeenrannassa Myö oli suurin häviäjä, mutta toisaalta Taipalsaarella sitoutumattomien liike eteni eniten. Syynä oli Saimaanharjun kauppiaan Heikki Niivan suuri henkilökohtainen suosio.

Kansanedustaja Anneli Kiljusen (sd.) kannatus kasvoi entisestään. Hän sai nyt 1 177 ääntä eli 50 enemmän kuin neljä vuotta sitten.

Sosialidemokraateille riitti 46,5 prosentin ääniosuus niukkaan enemmistöön 22­-21 Imatran kaupunginvaltuustossa. Vasemmistoenemmistö on selkeä, kun vasemmistoliitto piti kaksi paikkaansa. Sitoutumattomat putosivat valtuustosta kokonaan.

Imatra äänet jakaantuivat todella tasaisesti, ja vain kristillisdemokraattien Antti Jarva erottui muista.

Sosialidemokraattien sisäisessä taistossa ministeri Sinikka Mönkäre voitti kansanedustaja Sinikka Hurskaisen niukasti kahdeksan äänen erolla. Sinikoiden luvut olivat 407-­399. Jukka Kärnä ja vihreistä loikannut Tiina Wilen-Jäppinen hävisivät Sinikoille vain muutaman äänen.

Heikki Niiva odotetusti

Taipalsaaren ääniharava

Taipalsaari-liikkeen toiveet ja muiden ryhmien pelot toteutuivat Taipalsaarella, kun kauppias Heikki Niiva (sit.) veti hurjan kannatuksen, peräti 174 ääntä. Hän siivitti Taipalsaari-liikkeen kahden paikan vaalivoittoon, mutta keskusta säilyi suurimpana.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen (kesk.) menetti 112 äänellä ykköspaikkansa, mutta kannatus kasvoi yhdellä äänellä.

Juha Turkia palasi

Joutsenon ykköseksi

Yrittää Juha Turkian hurja suosio nosti kristillisdemokraatit Joutsenon suureksi vaalivoittajaksi. Turkia sai peräti 235 ääntä, mutta jäi reilusti kahdeksan vuoden takaisesta äänimäärästään: häntä äänesti silloin 379 joutsenolaista.

Myös demarit saivat lisäpaikan, kun taas keskusta ja kokoomus menettivät. Perussuomalaiset putosivat valtuustosta kokonaan, kun Matti Vattulainen ei ollut ehdolla. Yli 200 ääntä veti myös valtuuston puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.).

Vaaliliitto nappasi

vallan Lemillä

Muiden puolueiden ”pyhä allianssi” onnistui tällä kertaa ja otti keskustalta enemmistön valtuustoon 21­-10. SDP onnistui vaaliliiton sisällä ja nappasi kaksi lisäpaikkaa, vaikka kannatus väheni. Kokoomus ja kristillisdemokraatit olivat suurimmat voittajat.

Ääniharava vaihtui, kun kokoomuksen uusi ehdokas Antti Okko sai 90 ihmisen kannatuksen.

Keskusta piti

Luumäellä vallan

Keskusta jatkaa yksin enemmistönä Luumäen valtuustossa 14 paikallaan, vaikka menetti ääniä. SDP voitti yhden paikan, ja kristillisdemokraatit menettivät.

Ääniharavaksi nousi uusi kasvo, pääluottamusmies Päivi Kärmeniemi (sd.), johon luotti 135 luumäkeläistä.

Byckling yllätti

Savitaipaleella

SDP oli Savitaipaleen suurin vaalivoittaja äänissä, vaikka puolueiden paikat pysyivät ennallaan, ja keskustalla on edelleen yhtä vaille enemmistö.

Demarit auttoi vaalivoittoon kunnan entinen sosiaalijohtaja Leena Byckling, joka keräsi vaalien ensikertalaisena peräti 137 ääntä. Ääniharavana pysyi kuitenkin kunnanhallituksen puheenjohtaja Sirpa Jukkara (kesk.) 148 äänellä.

SDP voitti reilusti

Ruokolahdella

SDP oli Ruokolahden vaalivoittaja kahdella lisäpaikalla, kun taas keskusta ja kristillisdemokraatit menettivät paikan.

Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) oli taas kuntalaisten suosikki, vaikka äänimäärä väheni 191:een. Demarien Esko Ijäs (157 ääntä) ja Heikki Vanhanen (138) petrasivat kannatustaan.

SDP otti voiton

myös Rautjärvellä

Rautjärvellä keskusta menetti kaksi paikkaa ja SDP voitti kaksi, mutta keskusta pysyi vielä niukasti suurimpana ryhmänä. Kokoomus sai lisää kannatusta, mutta paikat eivät lisääntyneet.

Ääniharava oli entinen, valtuuston puheenjohtaja Aila Repo (sd.). Nyt hän sai 124 ääntä eli 30 vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Suur-Parikkalassa jatkaa

keskustaenemmistö

Keskusta asema ei ollut uhattuna Suur-Parikkalassa. Se sai valtuustoon enemmistön 21­-14.

Kolmen kunnan ääniharava oli edellisvaaleissa kristillisdemokraattien Marjatta Halme ja hän olisi sitä edelleen, nyt 154 äänellä. Kannatus tosin väheni hieman.

Ylämaa pysyi

keskustalaisimpana

Valtuuston puheenjohtaja Jukka Lohko tiesi, mistä löi vetoa ennen vaaleja: Ylämaa pysyi Etelä-Karjalan keskustalaisimpana kuntana. Se piti tasan kannatuksensa 74 prosentilla ja entiset 13 paikkaansa. Kokoomus otti odotetusti demareilta paikan. Keskustan komento jatkuu äänin 13-­4.

Jukka Lohko säilyi Ylämaan suosituimpana poliitikkona 81 äänellään, jossa oli lisäystä neljä ääntä.

Ylämaan tulos valmistui ensimmäisenä: uusi valtuusto oli tiedossa jo klo 20.30.

Suomenniemelle

uusi ääniharava

Suomenniemi sai ääniharavakseen ihan uuden kasvon, sairaanhoitaja-maanviljelijä Niina Särkän (kesk.), joka veti 46 ääntä. Simo Kauria (kesk.) jäi taas kakkoseksi 41 äänellä. SDP oli vaalien voittaja, joka sai yhden lisäpaikan keskustalta. Sen enemmistö jatkuu kuitenkin 11­-6.

Äänestysprosentit

kahteen suuntaan

Äänestysprosentit petraantuivat selvästi Etelä-Karjalan keskuksissa, mutta vähenivät maaseudulla. Korkein äänestysprosentti oli Suomenniemellä, 67,3 ja matalin Lappeenrannassa, tasan 55. Silti se nousi kolmella prosenttiyksiköllä.

Imatralla nousua oli viisi prosenttiyksikköä, Joutsenossa 3,5, Rautjärvellä kolme ja Taipalsaarella 3,6 prosenttisyksikköä.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen