URPO LAANINEN
Valtakunnallinen Suomi-Venäjä-seura piti viime viikonloppuna 60-vuotisjuhlansa, ja Lappeenrannan osaston juhlat ovat 6. marraskuuta. Lappeenrannan osastolla on noin 700 jäsentä, ja se on Suomen suurin.
Sen edeltäjän, Suomi-Neuvostoliitto-seuran Lappeenrannan osastossa oli parhaimmillaan 1970-luvun lopussa 1 233 jäsentä.
Leila Laari toteaa historiikissään, kuinka Lappeenrannan työväentalon juhlasali täyttyi ääriään myöten 5.11.1944 Suomi-Neuvostoliitto-seuran Lappeenrannan-Lauritsalan osaston perustavaan kokoukseen. Keskusseura oli perustettu kuukautta aikaisemmin.
Perustavan kokouksen koollekutsuja oli SKDL:n kansanedustaja, maalari Toivo Leskinen, joka valittiin myös ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Lappeenrannan-Lauritsalan osaston tarkoituksena oli koota paikkakunnalla eri kansalaispiirit toimimaan Suomen ja Neuvostoliiton välisten ystävällisten ja luottamuksellisten suhteiden rakentajana.
Osaston toiminta alkoi Leila Laarin historiikin mukaan aktiivisesti, mutta laantui 1950-luvulla, jota rasittivat monet ennakkoluulot. Ystävyyden siteetkin olivat alkaneet säröillä. Myöskään Lappeenrannan ystävyyskaupunkihanke ei edennyt.
Saimaan kanavan rakentaminen 1960-luvulla voimisti ystävyysseuran toimintaa. Silloin otettiin käyttöön maalimanlaajuisesti ainutlaatuinen kulkulupa, joka mahdollisti SNS:n jäsenten vierailut kanavan vuokra-alueella.
Rättijärvellä alettiin yhdessä juhlia kansainvälistä naistenpäivää, vappua, yya-sopimuksen vuosijuhlaa, lokakuun vallankumouksen vuosipäivää, Suomen itsenäisyyspäivää ja pakkasukon juhlaa.
SVS:n Lappeenrannan osasto järjestää edelleen Rättijärvellä Suomen itsenäisyyspäivän, pakkasukon ja naistenpäivän juhlat, joskaan kulkulupa ei ole enää voimassa. Tapaamisiin tarvitaan nyt viisumi.
Tämän päivän merkittävin tapahtuma on äitienpäivän alla Viipurin pyöräily, joka on poljettu jo 17 kertaa. Sille osallistui toukokuussa ennätysmäärä, lähes 150 pyöräilijää. Enempää ei mahdu mukaan.
Lappeenranta sai lopulta vuonna 1966 ystävyyskaupungin Neuvostoliitosta, Klinin Moskovan kupeesta. Tärkeämpi oli kuitenkin pitkään vireillä ollut naapurikaupunkisopimus Viipurin kanssa vuonna 1987. Juhlapuheet ovat vaihtuneet humanitaariseen apuun ja muuhun jokapäiväiseen kanssakäymiseen.
Kun Neuvostoliitto hajosi, ystävyysseuran nimi muuttui vuonna 1991 Suomen ja Venäjän ystävyysseuraksi, ja vuonna 1994 se lyheni Suomi-Venäjä-seuraksi. Murrosvaiheessa jäsenmäärä putosi, mutta on kääntynyt taas nousuun. SVS:llä on kaikkiaan 16 000 jäsentä. SVS:n Lappeenrannan osaston alue käsittää nykyisin myös Länsi-Saimaan kunnat ja Joutsenon, joissa aiemmin toimivat omat ystävyysseurat. Imatralla ja Parikkalassa on omat osastonsa.
”SVS:n työ on
edelleen tärkeä”
Paloesimies Keijo Laine on johtanut Lappeenrannan osaston toimintaa vuodesta 1991. Hän pitää kansalaisjärjestötyötä edelleen tärkeänä epäluulojen poistamiseksi ja kanssakäymisen lisäämiseksi naapurin kanssa.
·Molemmin puolin rajaa on tehty mittavaa työtä.
Keijo Laineen mielestä Lappeenrannassa ei ole nähtävissä kovin kielteistä suhtautumista venäläisiin, joihin on alettu tottua vuosien aikana.
·Venäläiset asiakkaat ja vieraat ovat arkinen asia, eikä heitä enää ihmetellä. Kielteisyys on lientynyt paljon.
I I I
Suomi-Venäjä-seuran Lappeenrannan osaston 60-vuotisjuhla pidetään 6. marraskuuta klo 14 Lappeenranta-salissa. Juhlapuhujaksi saapuu SVS:n puheenjohtaja, suurlähettiläs Heikki Talvitie. Klo 15 alkaa Suramen-yhtyeen konsertti, johon voi ostaa lippuja etukäteen SVS:n toimistosta, Valtakatu 23.
ES-ARKISTO/PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Ainutlaatuinen tapahtuma. Lappeenrannasta on pyöräilty Viipuriin jo 17 kertaa. SVS:n osaston puheenjohtaja Keijo Laine (keltaisessa paidassa) on osallistunut kaikkiin ja toiminut viime vuodet matkanjohtajana.
Puheenjohtajat
¤·Paavo Leskinen 1944-51.
¤·Urho Räsänen 1952-67.
¤·Leo Mether 1968-72.
¤·Mauno Forsman 1973-75.
¤·Liisa Tammelin 1976-77.
¤·Caj Holm 1978-86.
¤·Jorma Kallio 1987-90.
¤·Keijo Laine 1991.