Categories
Artikkelit

Voisalmen puistoon ei tule omarantaisia tontteja

Kaavamuutos pysähtyi tekniseen lautakuntaan puheenjohtajan äänen ratkaistessa äänestyksen.

HEIKKI SOPANEN

Kaislarannanpuisto Lappeenrannan Voisalmessa pysyy puistona. Sitä ei kaavoiteta omarantaisiksi tonteiksi. Kaavamuutosaloitteen tehnyt kaupungin tekninen lautakunta päätti, että kaavaa ei esitetä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Päätös syntyi äärimmäisen tiukan äänestyksen jälkeen. Kuusi lautakunnan jäsentä oli kaavan pysäyttämisen kannalla ja kuusi jäsentä kannatti, että se viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Lautakunnan puheenjohtajan Ari Torniaisen (kesk.) ääni ratkaisi, ettei kaavaa viedä eteenpäin.

Esittelijän esitys oli, ettei kaavaa viedä kaupunginhallitukseen. Esittelijänä toimi Ensio Koikkalaisen sijainen, vesilaitoksen johtaja Hannu Mäkelä.

Lautakunnan jäsen Marjut Ropo-Lyytikäinen (myö) esitti Johanna Hietamäen (kok.) kannattamana, että kaavaesitys viedään hallitukselle.

Mäkelän esityksen puolesta äänestivät Jorma Härkönen (sd.), Kirsti Lamminpää (sd.), Enni Helkilinna (sd.), Voitto Ampuja (sd.), Reijo Martikainen (sd.) ja Ari Torniainen. Lamminpää ja Martikainen olivat kokouksessa varajäseninä Juha Nikun (sd.) ja Mirja Laineen (sd.) ollessa poissa.

Ropo-Lyytikäisen esityksen taakse menivät Hietamäen lisäksi äänestyksessä Ritva Karhu (krist.), Pentti Hotti (myö), Ilkka Massala (kok.) ja Pentti Pulli (kesk.).

Kokouksesta oli poissa Heli Nikuri (kesk.) eikä myöskään hänen varajäsenensä ollut paikalla.

Kaava olisi

tullut kalliiksi

Syynä kaavan pysäyttämiseen on yleinen vastustus sekä moninkertaiset kunnallistekniikan rakentamiskustannukset tavanomaiseen verrattuna. Kaupungille aiheutuisi kaavan toteuttamisesta todennäköisesti myös korvausvaateita. Kaavoituspäällikkökin esitti, ettei osaston laatimaa kaavaa viedä eteenpäin.

Kaislarannanpuistoon oli kaavassa piirretty seitsemän omarantaista tontin paikkaa. Neljä tonteista tulisi kaupungin omistamalle maalle. Jos kaava olisi hyväksytty, alueen asukkailta olisi mennyt ranta-alue, jota he käyttävät virkistysalueena. Toisaalta kaupunki olisi saanut myyntituloja neljästä tontista.

Lautakunta jätti kaavan käsittelyn pöydälle kesäkuussa. Sen jälkeen kaavaan tehtiin muutoksia, joissa muun muassa kasvatettiin tontteja rannan suuntaan. Pari viikkoa sitten alueen maanomistajille pidettiin kuulemistilaisuus. Kaavaan kuuluvien kolmen yksityisen tontin omistajat lupautuivat kuulemistilaisuudessa osallistumaan kunnallistekniikan kustannuksiin 1 000-­6 000 eurolla. Summat kattaisivat vain pienen osan rakentamisen kustannuksista.

Kaupunki lähti kaavoittamaan puistoaluetta, kun Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ei myöntänyt yhdelle kaava-alueen tontinomistajalle poikkeuslupaa lisärakentamista varten.

Ympäristökeskuksen mielestä asia on kunnan kaavoittajan vallassa. Nyt tehdyllä päätöksellä kyseiselle ranta-alueelle ei lisärakenneta ja puisto säilyy puistona.

Kaupunginhallitus voi alistaa lautakunnan päätöksen itselleen. Tuntuisi oudolta, jos se tässä tapauksessa sen tekisi. Kaupungin kunnallistekniikan rakentamisen rahat ovat muutenkin riittämättömät, ja Kaislarannanpuistoon uppoaisi euro poikineen.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen