Categories
Artikkelit

Yli kolmasosa lukiolaisista vetää kuukausittain kunnon kännin

Alkoholiale lisäsi rajusti lukiolaisten humalajuomista Lappeenrannassa.

EEVA SEDERHOLM

Alkoholijuomien halventuminen on lisännyt Lappeenrannassa selvästi myös lukiolaisten juomista. Nyt 36 prosenttia lukiolaisista ilmoittaa juovansa itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa, kun kaksi vuotta sitten luku oli 16 prosenttiyksikköä pienempi.

­·Täällä juominen on lisääntynyt selvästi enemmän kuin koko maassa, tutkijaprofessori Matti Rimpelä Stakesista kertoo.

Lappeenrannassa nuoriso näyttää riehaantuneen humalajuomisesta myös muuta maakuntaa enemmän. Esimerkiksi Imatralla vahvan humalan juo omien sanojensa mukaan 31 prosenttia lukion ykkös- ja kakkosluokkalaisista.

Rimpelän mukaan juomiseen on ainakin yksi yksinkertainen syy:

­·Suomen kaupoista saa viinaa aiempaa halvemmalla.

Rimpelä esitteli keskiviikkona Lappeenrannassa sosiaali- ja terveysministeriön alaisen asiantuntijakeskuksen Stakesin joka toinen vuosi tekemän kouluterveyskyselyn tuloksia. Kyselyyn osallistuivat huhtikuussa kaupungin peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat.

Toisin kuin viinan käyttö, tupakointi näyttää tulosten mukaan vähentyneen. Nyt 15 prosenttia lukiolaisista tupakoi päivittäin, mikä on kaksi prosenttiyksikköä edellistä kyselyä vähemmän. Peruskoululaisista päivittäisiä tupakoitsijoita on 19 prosenttia, kun viimeksi lukema oli vielä 24 prosenttia.

Lukiolaisten mielestä

terveydenhuolto huononi

Lappeenrannan lukiolaiset kokevat saavansa koulussa selvästi huonompaa terveydenhoitoa kuin aiemmin. Huhtikuussa 23 prosenttia kaupungin lukioiden ykkös- ja kakkosluokkalaisista koki, että terveydenhoitajan vastaanotolle on vaikea päästä, kun neljä vuotta aiemmin vain 13 prosenttia oli tätä mieltä.

Lukiolaisista 28 prosenttia ilmoitti olevansa tyytymättömiä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa.

­·Tämä johtuu varmaan siitä, että hommat on järjestetty huonosti, Rimpelä naurahtaa.

Myönteistä on, että peruskoululaiset puolestaan ovat maan keskiarvoa tyytyväisempiä terveydenhuoltoonsa.

Ylilääkäri Outi Stridin mukaan viimeisimpien viiden vuoden aikana koululaisten terveydenhoitoa on Lappeenrannassa parannettu, mutta lukiolaiset ovat jääneet paitsioon. He eivät myöskään ole Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän terveydenhuollon piirissä kuten ammattikoululaiset ja ammattikorkeakoululaiset nykyään.

Koululaisten tilanne on Stridin mukaan pahentunut syksystä lähtien, koska Lyseon lukiosta sekä Sammonlahden koulusta puuttuvat lääkärit.

Univajetta ja

harvaa hammashoitoa

Matti Rimpelän mukaan huolestuttavaa on, että yli puolet Lappeenrannan koululaisista tuntee koulutyöntyön raskaaksi.

­·Tämän ei suhtauduta samalla vakavuudella kuin työelämässä, hän valittelee.

Tulevaisuuden ongelmana Rimpelä näkee sekä koululaisten että muun väestön unen puutteen. Ihminen kyllä kestää univajeen, mutta sen kasaantuminen näkyy muun muassa keskittymiskyvyttömyytenä. Rimpelän mukaan kasvuikäisten pitäisi yksinkertaisesti käydä nukkumaan kello 22.

Myös hampaiden hoitaminen on haaste. Samaan aikaan kun epäterveelliset välipalat lisääntyvät, yhä harvempi harjaa hampaansa kahdesti päivässä.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Näkemys. Tutkijaprofessori Matti Rimpelä on huolissaan koululaisten opiskeluvaikeuksista, univajeesta ja humalajuomisesta. Hän on tyytyväinen siihen, että oppilailla on myönteisiä kokemuksia koulusta.

Kirjoittaja:
Eeva Sederholm