URPO LAANINEN
Sairaanhoitopiirin budjettiin ei ole varattu määrärahoja ensi keväänä
alkavaan hoitotakuujärjestelmään, mutta Etelä-Karjalassa ei tarvitse olla
huolissaan. Hoitotakuu kyllä toteutuu. Kyse on vain budjettitekniikasta.
Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ilpo Hakula ja johtaja Jouko
Partanen vakuuttivat valtuuston kokouksessa, että hoitotakuun vaatimat
määrärahat voidaan hyväksyä ensi vuoden lisäbudjetissa. Partasen mukaan
monet muutkaan sairaanhoitopiirit eivät ole varanneet ylimääräistä rahaa,
koska hoitotakuun kustannuksista ei vielä tarkasti tiedetä.
·Meillä on varovainen arvio, että hoitotakuu maksaa ensi vuonna noin kolme
miljoonaa euroa, Partanen kertoi.
Ilpo Hakulan mukaan sairaanhoitopiirin hallitus oli asiasta yksimielinen.
Asiasta on kerrottu reilusti kunnille, joista useimmat ovat pitäneet
ratkaisua hyvänä.
·Vaikka budjetissa ei ole määrärahoja, on kunnia-asia, että hoitotakuu
pystytään hoitamaan Etelä-Karjalassa lainsäädännön edellyttämällä tavalla,
Hakula sanoi.
Kun hoitotakuu alkaa ensi vuoden maaliskuussa, Etelä-Karjalan
keskussairaalassa ei saisi olla syyskuussa yli kuuden kuukauden leikkaus-
ja muita hoitojonoja.
·Hoitotakuulla on talousseuraamuksia, mutta en osaa vielä arvioida, kuinka
paljon, johtajaylilääkäri Ritva Kauppinen totesi valtuustolle.
Ortopediaan
pisin jono
Kauppisen mukaan Etelä-Karjalassa ovat suurin ongelma tekonivelleikkaukset,
koska keskussairaalaan ei ole saatu ortopedia.
Tällä hetkellä kalliiseen nivelkirurgiaan on kahden vuoden jono.
Johtajaylilääkäri Kauppisen keräämän tilaston mukaan kaikissa leikkauksissa
potilaat joutuvat odottamaan toimenpiteitä keskimäärin 3,7 kuukautta.
Kirurgiassa jono on 6,5 kuukautta ja päiväkirurgiassa 2,7 kuukautta.
Sairaanhoitopiirin valtuutetut olivat luonnollisesti huolissaan, mistä
ylimääräiset kolme miljoonaa otetaan hoitotakuuta varten, mutta vain
Savitaipaleen toinen edustaja Leena Saramies (sit.) katsoi, että
hoitotakuun määrärahojen olisi pitänyt sisältyä budjettiin.
Rautjärven valtuutetun Markku Jäppisen (kesk.) mielestä määrärahan
jättäminen pois budjetista on tietysti poikkeava käytäntö, mutta toisaalta
kunnat tietävät varautua hoitotakuun kustannuksiin.
Joutsenolaisedustaja Pentti Belinskij (kok.) ihmetteli lainsäätäjien
ajatuksia. Hänen mielestään hoitotakuu on arvaamaton laki, jota kunnat
eivät pysty toteuttamaan kohtuukustannuksin.
Imatran Kaarina Muhli (sd.) vaati entistä tiiviimpää sairaanhoitopiirin ja
peruskuntien yhteistyötä, jotta erikoissairaanhoidon menoista ja
hoitotakuusta selvitään jatkossa.
Valtuutetut olivat muutoin tyytyväisiä sairaanhoitopiirin 94 miljoonan
euron budjettiin, jossa menot nousevat 4,5 prosentilla. Budjetti on 0,6
miljoonaa alijäämäinen. Se ei sisällä uusia virkoja. Kaikilla vakansseilla
ei ole tällä hetkellä hoitajaa. Virkanimikemuutosten jälkeen niistä jotkut
täytetään, mikä lisää palkkakuluja.
Virkanimikkeistä
ainoa äänestys
Sairaanhoitopiirin valtuuston kokous oli nelivuotiskauden viimeinen. Tähän
asti valtuutetut ovat olleet asioista täysin yksimielisiä, mutta
keskiviikkona SDP:n ryhmä ei hyväksynyt ensi vuoden virkanimikemuutoksia.
Se vastusti perushoitajien virkojen muuttamista sairaanhoitajiksi. Hallitus
ja vt. hallintoylihoitaja Soile Salla perustelivat muutoksia sillä, että
erikoissairaanhoito on entistä vaativampaa ja siinä tarvitaan parempaa
peruskoulutusta.
Valtuusto hyväksyi virkanimikemuutokset äänin 75-23,6. Valtuuston
puheenjohtaja Antti Kaarna (kesk.) totesi, että tilanne on outo, kun ennen
ei ole äänestetty. Hän piti äänestystä kuitenkin vain piristävänä ja
myönteisenä, kun valtuusto on muutoin ollut niin yksituumainen.
Suurimmat investoinnit
¤·Päiväkirurgian laajennuksen jatko ja laitteistus, 1,9 milj. euroa.
¤·Päiväkirurgian varustus, 300 000 euroa.
¤·Potilashallinnon järjestelmän Kaapon jatko, 400 000 euroa.
¤·Sairaanhoidollisten palvelujen, kuten radiologian laitteita, 1,3 milj. euroa.
¤·Teho-osaston tehomonitorit, 290 000 euroa.
¤·Naistentautien ja synnytysosaston ultraäänitutkimuslaite, 115 000 euroa.
¤·Vuoden 2005 investoinnit yhteensä 5,2 miljoonaa euroa.