ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan pitää teknisen lautakunnan mielestä hakea ensisijaisesti
jätevesilupaa Rakkolanjokeen ja toissijaisesti Saimaaseen. Kaupungin on
haettava jätevesilupaa vuoden 2006 loppuun mennessä.
Nykyisen mallin mukaan Toikansuon puhdistamosta saa laskea jätevesiä
Rakkolanjokea pitkin rajan yli vuoteen 2010 asti.
Jätevesiratkaisun periaate menee vielä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.
Vesilaitoksen johtaja Hannu Mäkelä uskoo, että lupaprosessista tulee
mutkikas ja että se saattaa venyä. Lopullinen ratkaisu saattaa löytyä
valitusten kautta.
Tähän asti luparatkaisusta asiantuntijalausunnon antava Kaakkois-Suomen
ympäristökeskus sekä Rajavesikomissio ovat olleet penseitä
Rakkolanjoki-vaihtoehdolle.
·Lopullisen lupapäätöksen antaa Ympäristölupavirasto, jonka ratkaisua on
mahdoton ennakoida. Epäilen, että prosessista tulee pitkä ja mutkikas.
Vaikka nykyisen jätevesiluvan mukaan Rakkolanjokeen laskemisen takaraja on
2010, on vanha päätös voimassa siihen asti, kun asia on ratkaistu. Kyllä
ratkaisu voi lipsahtaa tuosta takarajasta ylikin.
Ympäristölupaviraston ratkaisusta voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Uusi puhdistamo Saimaalle ei miellytä
Rakkolanjoki-vaihtoehdossa uusi puhdistamo rakennettaisiin Rakkolanjoen
varteen. Puhdistamon ja siirtoviemärien rakentaminen maksaa vajaat 40
miljoonaa euroa.
Saimaa-vaihtoehto oli nyt lisätty lautakunnan päätösesitykseen, jossa sitä
ei vielä kaksi viikkoa sitten pöydälle jätetyssä esityksessä ollut.
Saimaa-vaihtoehdossa nykyinen Toikansuon puhdistamo peruskorjattaisiin.
Toikansuolta vedettäisiin purkuputki UPM:n Kaukaan tehtaiden purkualueelle.
Mäkelän mukaan tämän vaihtoehdon kustannukset ovat vielä suurelta osin
auki, koska kesällä tehdyt laskelmat ovat hyvin karkeita.
Saimaa-vaihtoehdosta ei ole tehty samantasoisia suunnitelmia, kuin
Rakkolanjoki-vaihtoehdosta. Joka tapauksessa kustannukset lienevät
molemmissa samaa suuruusluokkaa.
Hannu Mäkelä ei pidä järkevänä keskusteluun heitettyä vaihtoehtoa, jossa
Saimaa-vaihtoehdossa Toikansuon puhdistamon uusimisen sijaan
rakennettaisiin uusi puhdistamo Itä-Lappeenrantaan.
·Henkilökohtaisesti en näe siinä oikein järkeä. Se olisi erittäin kallis
vaihtoehto. Lisäksi se tarkoittaisi, että puhdistamo pitäisi viedä
sellaiselle alueelle – onko se Muukonkangas vai joku muu – jossa Saimaan
vesi on suhteellisen hyvää. Tulisi aikamoinen matka pumpata sinne asti. Ei
se oikein loogiselta vaikuta.
Rakkolanjoki ja
Haapajärvi kuntoon
Tekninen lautakunta hyväksyi myös täsmennetyn Rakkolanjoen ja Haapajärven
kunnostuksen toimenpideohjelman Se menee vielä kaupunginhallituksen
hyväksyttäväksi.
Uutena asiana toimenpideohjelmaan sisältyy myös lisäveden johtaminen
Rakkolanjokeen.
Kaupunki on päättänyt hakea lupaa yhdessä jätevesiluvan hakemisen
yhteydessä, koska asiat liittyvät toisiinsa.
Nyt päivitetty toimenpideohjelma kuvaa entistä yksityiskohtaisemmin
lisävesihankkeen ja Haapajärven kunnostuksen vaiheet ja ajoituksen.
Hannu Mäkelä toteaa, että uuden puhdistamon rakentaminen Rakkolanjoen
varteen parantaisi joen ja järven tilannetta kaupungin jätevesien osalta.
·Puhdistamon myötä puhdistustulos harppaisi paremmaksi ja tavallaan
voitaisiin puhua puhtaan veden johtamisesta Rakkolanjokeen. Jos puhdistamoa
ei saada Rakkolanjoen varteen, tekee kaupunki joka tapauksessa kunnostustöitä.
Mäkelä korostaa, että suurin osa kuormituksesta tulee joen varren ja järven
rannan asutuksesta ja maataloudesta.
·Tuo muualta tuleva rasitus on reippaasti yli puolet kaikesta
kuormituksesta. Kaupunki ei voi sille mitään, vaikka oman osuutensa
pystyykin minimoimaan.
Mäkelä sanookin, että joidenkin konsulttiselvitysten mukaan joen ja järven
tilanne ei parane kovinkaan dramaattisesti kaupungin kunnostustoimien ansiosta.
·Tilanne ei paljon parane, koska se jäävä ympäristökuorma on niin suuri.