ESA VILENIUS
Tiehallinnossa on tiedetty jo varsin pitkään minkälainen tie Lappeenrannan
ja Imatran välille on sopiva. Viime vuonna kirjana painettu
yleissuunnitelma on monen vuoden työn tulos.
Tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen Kaakkois-Suomen tiepiiristä ei ollut maan
hallituksen päätöksestä kovin yllättynyt, vaikka sanookin, ettei tiennyt
asiasta etukäteen.
·Perustelut uuden tien tarpeellisuudesta olivat niin vastaansanomattomat.
Vastaavissa paikoissa muualla maassa tarvittavat hankkeet on toteutettu.
Uudelle osuudelle sisältyy muun muassa yksi maan vilkkaimmista raskaan
liikenteen osuuksista Viipurintien ja Nuijamaantie risteysten välillä.
Sillä kulkee jopa 2000 rekkaa vuorokaudessa. Koko liikennemäärä, yli 10 000
ajoneuvoa, on nykyiselle yksiajorataiselle tielle kova määrä.
Yleissuunnitelmaan tie on piirretty niin tarkasti ja vastaansanomattoman
huolellisesti, että sen perusteella maallikko voisi melkein ryhtyä tien
tekoon. Suunnitelma sisältää jopa maisemoinnin ja meluntorjunnan ratkaisut.
Yleissuunnitelman tueksi tarvitaan kuitenkin vielä tiesuunnitelma, jossa
pelataan jo melkein senttimetripeliä.
Selkäharjun ja Mattilan välillä tiesuunnitelma on valmiina, Mattila-Muukko
välillä tekeillä ja Mansikkalaan asti sitä ryhdytään laatimaan ensi vuonna.
Lappeenrannan ja Imatran osuuden rakentaminen merkitsee sitä, että
kuutostie on Luumäellä vielä vuosikaudet ennallaan. Ensimerkiksi Jurvalan
hyvin hankalalle alueelle ei voida tehdä kovin paljoa.
Tiukan aikataulun
valmistelua
Periaatteessa osa tietä voitaisiin tehdä vaikka ensi vuoden alussa, mutta
Rinta-Porkkunen arvioi töiden alkavan, jos kaikki loksahtaa paikoilleen
vuonna 2007. Sitten pidetäänkin kiirettä. Tie voisi olla valmiina 2010.
Tässä vaiheessa kaikki rakennuttamis- ja rahoitusvaihtoehdot ovat vielä
avoinna. Myös niin sanottu elinkaarimalli on esillä. Se tarkoittaa, että
tietä maksettaisiin sen hoitoineen vähitellen··samaan tapaan kuin vaikkapa
lainalla ostettua asunto-osaketta.
Rinta-Porkkunen uskoo myös, että urakasta riittää osaavia kilpailijoita
Tieliikelaitoksen lisäksi. Vaikka suunnitelmat ovat hyvin pitkällä, ne
eivät sisällä mitään määrittelyjä urakan osista tai kokonaisuudesta. Sekin
on vielä ratkaisematta.
Selvää on kuitenkin se, että työt alkavat Selkäharjusta itään. Urakoitsija
pilkkoo oman osuutensa järkevimmäksi katsomallaan tavalla.
Myös Lappeenrannan ja Joutsenon on tehtävä tiehen liittyvät omat
kaavoitusratkaisunsa. Tiehallinto on ollut jatkuvasti yhteydessä kuntiin.
Samalle linjalle
neljällä kaistalla
Uusi kuutostien osuus Selkäharjusta Mansikkalaan rakennetaan samalle
linjalle kuin missä nykyinen tiekin sijaitsee. Pieniä viilauksia linjaan
kuitenkin tulee. Joutsenon ja Imatran välillä oiotaan mäkiä ja mutkia. Koko
tielle rakennetaan sellainen geometria, että talvellakin nopeus voi olla
sata kilometriä tunnissa.
Vielä kasinotalouden vuosina Lappeenrannan ja Imatran välille haikailtiin
moottoritietä. Vaikka lamasta on selvitty moottoritiehuumaa ei ole
kenelläkään. Moottoritien vetäminen Lappeenrannan eteläpuolelta ja pitkin
Joutsenon kyliä olisi nykyisin toivottoman kallis ratkaisu.
Moottoriteitä ei Suomeen siten tule ehkä koskaan kuin Turun, Lahden ja
Porvoon ja sieltä tulevaisuudessa edelleen Vaalimaan suuntaan jatkuva E18.
Nelikaistainen keskikaiteellinen tie ajaa pitkälle saman asian.
·Sen kilometrihinta on vain noin puolet moottoritien hinnasta, tiepiirin
talouspäällikkö Jyrki Karhula sanoo.
Silti 44 kilometrin osuuden kokonaishinta, noin 126 miljoonaa euroa, on
reilusti suurempi kuin vasta valmistuneen Kouvolan ja Koskenkylän välin.
Leveäkaistatie osuudelle maksoi noin miljoona euroa kilometri.
Se, että tie rakennetaan samalle linjalle, säästää myös rakennuksia.
Rakennusmestari Tuula Airikka tiepiirin maanhankinnasta kertoo, että tien
alle jää seitsemän rakennusta.
Kun kaavoituksessa on jo vuosikaudet varauduttu tien tuloon, ei tien alle
ole jäämässä mitään kovin arvokasta. Osa lunastuksista on jo tehty.
Samalle linjalle rakentamisen haitta on tietenkin se, että työmaalla pitää
varautua koko ajan liikenteeseen.
Kanavan kohdalla
suurin ongelma
Koko osuus Salpausselän harjulla on teknisesti varsin helppoa tien pohjaa.
Vaikka tielle tulee uusia eritasoliittymiä niidenkin rakentaminen
esimerkiksi Korkea-ahossa ja Muukossa on varsin selvää. Vielä
periaatteellisesti ratkaisemattomia paikkoja on oikeastaan vain kaksi.
Pienempi niistä on Joutsenossa, jossa pitäisi selvittää muun muassa
risteyksen huoltamon järjestelyt.
Tien ylivoimaisesti kallein kilometri tulee Saimaan kanavan kahta puolen.
Nykyisen kanavan sillan rinnalle tarvitaan toinen.
Lappeenrannan pitäisi melko pian ratkaista kanavan rannan rakentaminen.
Uuden tien yhteydessä voitaisiin esimerkiksi avata vanhan kanavan uoma. Se
toimisi matkailukohteena, joka tukeutuisi uuden kuutostien levähdyspaikkaan.
Niin ikään Mälkiän ja Mustolan väliset liikenneratkaisut kytkeytyvät
kuutostiehen.
Mikkelintien uuden liittymän ja tieltä suoraan Lappeenrannan keskustaan
johtavan väylän osalta kaupunki on jo tehnyt ratkaisuja.
Valtaosa kuutostien alueesta on pohjavesialuetta. Viime vuonna
valmistuneella Muukko-Ahvenlampi välillä niiden suojaaminen vei kolmasosan
koko osuuden rakennuskustannuksista. Vastaavanlaisia suojauksia tulee
lisää. Ne ovat perusteltuja muun muassa tiellä liikkuvien kemikaalikuormien
takia.
PÄIVI VIRTA-SALO
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Työ alkaa täältä. Selkäharjun risteys poistuu, liittymä tulee Karjaportin
länsipuolelle.