ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan Sunisenselän valuma-alueella asuvat likaavat omaa ja
muidenkin kaupunkilaisten kaivoa. Sunisenselän rehevöityminen ei vielä
tyrehdytä kaupungin pääraakavesilähteen käyttöä. Kuitenkin merkit ovat huonot.
·Fosforitaso on noussut kymmenessä vuodessa 15:stä 20:een litrassa. Vesi
on muuttunut lievästi rehevästä reheväksi. Sinileväkukinnot eivät ole vielä
niin suuria, että ne uhkaisivat veden käyttöä kaivona. Joka tapauksessa
sellainen uhka jo on, että kun sattuu sopivat ulkoiset olosuhteet ja säät,
suuret sinileväkukinnat voisivat estää veden ottamista, arvioi Saimaan
vesiensuojeluyhdistyksen limnologi Pentti Saukkonen.
·Jonkinlainen sietokyky on ilmeisesti ylittynyt. Leväongelmia on tullut
monena kesänä ja nyt viimeksi syksyllä. Veden laatu on heikentynyt.
Kaupunki aloitti
valistuskampanjan
Kaupunki jakoi Suojele Sunisenselkää – monistetta Sunisenselän
valuma-alueella asuville. Monisteen mukaan alue on suhteellisen hyvässä
kunnossa, mutta vuosittain esiintyvien sinileväkukintojen lisääntyminen sen
sijaan huolettaa.
Moniste opastaa, miten jokainen voi itse edistää Sunisenselän suojelua.
Sadevesiviemäri johtaa vedet suoraan Sunisenlahteen, muistutetaan.
·On erittäin positiivista, että tuollainen tiedote on lähetetty, kiittelee
Saukkonen.
Saukkonen kuvailee Pien-saimaan tilanteen muutosta aika dramaattiseksi.
·Jatkoa ei pysty ennustamaan. Pienikin muutos vesikemiassa voi
biologisesti aiheuttaa ison muutoksen. Sunisenselän vesi on luonnostaan
kirkas ja siten äärettömän herkkä pilaantumisvaikutuksille.
Huononemiseen vaikuttavat monet tekijät. ·Hulevedet., Merenlahden
maatalous, ilmastakin tulee jotain.
Jäteveden alkulähteille
lisäselvityksellä
Saukkosen mielestä alueella pitäisi tehdä jatkoselvityksiä.
·Sateiden aikana joistakin ojista Sunisenselkään menevissä vesissä on
havaittu ihan viemäriveden hajua. Mistä se on lähtöisin, se pitäisi selvittää.
Kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen sanoo loppukesän ja syksyn
leväkukintojen havahduttaneen kaupungin toimiin.
·Alueesta tehty yksi suojelusuunnitelma ei riitä. Hulevesien on todettu
olevan todellinen kuormittaja.
Vanhempi tutkija Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta asuu
Sunisenselän äärellä.
·Vielä Sunisenselkä on aika hyvässä tilassa. Jotain kuitenkin pitää tehdä,
ettei se romahda. Ravinnepitoisuus nousee koko ajan ja se on lähellä
rehevöitymistä. Vesi on todella sameaa. Ruovikoituminen lisääntyy. Kauppi
arvelee, että voimakkaiden sateiden aikana veteen voi päästä jätevettä.
·Viemäriverkostojen tila ja kunto pitäisi selvittää. Pääseekö lahteen
käsittelemättömiä jätevesiä ja milloin?
Kaupungilla on jätevedenpumppaamot Sammonlahden uimarannan lähellä ja
Korkkitehtaan rannassa.
Vesilaitoksen johtaja Hannu Mäkelä ei ole tietoinen valistuskampanjasta.
·Ei pitäisi olla ongelmia tai uhkaa. 30 vuotta Sunisenselältä on pystytty
ottamaan vettä.
Kaupunki ottaa lisäksi pohjavettä Joutsenonkankaalta.
Lappeenrannan ”kaivo”
¤·Noin 83 prosenttia vesijohtovedestä on tekopohjavettä, joka on peräisin
Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksesta.
¤·Veden valmistukseen käytettävä raakavesi pumpataan Huhtiniemen
vesilaitokselle Sunisenselältä.
¤·Sunisenselkä saa vetensä valuma-alueelta. Valuma-alue on osa
Lappeenrannan läntistä kaupunkia.
¤·Vettä tulee myös pohjavesien ja muiden kuntien kautta.
Lähde: Lappeenrannan kaupunki, Ympäristötoimi
Näin voit edistää suojelua
¤·Vältä autonpesua kadulla. Pesetä autosi pesulassa.
¤·Käytä lannoitteita ja torjunta-aineita niukalti.
¤·Pese matot maalla.
¤·Säilytä alkuperäistä kasvillisuutta tai jätä riittävästi vettä imeviä
viherkaistaleita asfaltin ja muiden vettä läpäisemättömien pintojen väliin.
¤·Vältä kemikaalien ja muiden pilaavien aineiden pääsyä vesistöön. Älä
kaada niitä vesistöön tai sadevesiviemäreihin.
¤·Huolehdi, ettei jätevesiä pääse Sunisenlahteen.
Lähde: Lappeenrannan kaupunki, Ympäristötoimi