MATTI VEIJALAINEN
Museotien varren Imatran Rautiosta Rautjärven Miettilään ulottuvan
kylänauhan yhteinen nimittäjä on kaksi vuotta ollut yhteinen kehitysprojekti.
Leader-rahoitteinen Museotien kylät-hanke päättyy tämän vuoden loppuun,
mutta herännyt yhteisöllisyyden henki ei museoidu.
·Meidän kylämme ovat keskellä nauhaa. Siitä kohdasta katsoen on tuntunut
hyvältä, että vanhat kylärajat on onnistuttu ylittämään yhdessä,
Lassila-Kuokkalammen kylätoimikuntaa kehittämishankkeen ohjausryhmässä
edustava Kimmo Hanhisalo sanoo.
Yhteisen tekemisen tahtoa kehuvat myös muut kyläpäälliköt. Huhtasenkylän
Lauri Määtän mukaan nyt tiedetään tismalleen, millaisia ihmisiä milläkin
kylällä on. Hanna Ollikainen Rautionkylästä pitää tärkeänä tarkentunutta
tietoa siitä, että tietotaitoa museotien varrelta näyttää löytyvän
yllättävän monelta alalta.
Majoittajilla
markkinarakoa
Mutta yhtä puuttuu.
·Tältä alueelta puuttuvat majoittajat kokonaan, hankevetäjä Kati Häyhä
huomioi.
Häyhä olettaa, että majoittamiseenkin löytyisi osaamista. Potentiaalisia
yrittäjiä vain vaivaa uskonpuute.
Markkinoita todennäköisesti olisi. Moni kyläpäällikkö kertoo kesäisin
kohdanneensa Niskapietiläntien museotiellä pyöräilijöitä ja
matkamotoristeja, jotka ovat kyselleet piennarvarsilta bed &
breakfast-tyypin majapaikkaa.
Eksoottisesti itärajan pinnoissa kulkeva museotie tunnetaan kylänmiesten
mukaan pitkällä säteellä. Niska-Pietilän Markku Jäppisen mukaan tielaitos
on myös pitänyt sanansa tien hyvässä kunnossa pitämisestä. Tie on nyt
saanut myös Via Karelia-kyltityksen.
Matkailuun liittyvien toimintojen kehittämiselle kylillä nähdään olevan
pohjaa. Toimeen aiotaan myös tarttua. Yhdeksi kärkihankkeeksi on nousemassa
Kuokkalammen lintuparatiisin elvytys.
·Vielä 1960-luvulla lammella kävi vuosittain tuhansia lintuharrastajia.
Siitä ajasta harrastajamäärät ovat monin verroin kasvaneet, Kimmo Hanhisalo
laskee.
On museotiellä yrittäjiä ennestäänkin. Yhden heistä, Kirsti
Nurminen-Pelanderin mukaan kehittämisprojekti on voimistanut yrittäjien
yhteistuntoa. Huomattiin esimerkiksi, että kaikki ovat Imatran seudun
kehitysyhtiön toimialueella.
·Yhtiön kanssa ei ole paljoa oltu tekemisissä. Ajatus on, että jatkossa
säännöllistä yhteyttä ruvetaan pitämään, Nurminen-Pelander kertoo.
Viihtyisyydestä
vetovoimaa
Uusia yrittäjiä toivotaan ja vanhat palvelut halutaan myös säilyttää.
Miettilän Pentti Joronen vannottaa ihmisiään tukemaan kyläkaupan säilymistä.
Purnujärven ja Korpjärven suunnilla panostetaan Jouko Hämäläisen mukaan
viihtyisyyteen. Kyläalue rajoittuu kolmeen järveen. Niiden rannoista
huolehditaan.
Viihtyisyydellä museotien kylille halutaan imeä uusia asukkaita. Osa
kylistä on lähdössä Leader-vetoiseen tonttipörssiin.
Hyvän hengen lisäksi kylien kehityshanke jättää näkyvää jälkeä muun muassa
nimikkopylväinä, joilla tullaan erityisesti merkkaamaan seuraavien
museotiepäivien tapahtumapaikkoja.
MATTI VEIJALAINEN
Kuvateksti
Suunnitelmia syntyi. Museotien kylät-projekti tuotti kylille kehittämis- ja
markkinointisuunnitelmat. Niitä ohjausryhmään kuuluneet kyläpäälliköt
tutkivat tyytyväisinä.
Museotie
ja kylät
¤·Museotie: Tie 3981, Vanha Viipurin-Savonlinnan tie Rautionkylän ja
Miettilän väliseltä osaltaan.
¤·Museotien kylät-hankkeen kohdekylät: Imatralta Rautio ja Huhtanen,
Ruokolahdelta toinen puoli Huhtasenkylää sekä Lassila jaKuokkalampi,
Rautjärveltä Niska-Pietilä, Vähikkälä, Purnujärvi, Korpjärvi ja Miettilä.