HELINÄ LEMINEN
Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kehittämishalu oli korkealla perjantaina Parikkalassa. Harjulinnassa järjestetty rajaseminaari yritti kovasti kannustaa ylityspaikan kehittämistä ripeästi kansainväliseksi. Rajavartio asetteli toiveita tuonnemmaksi. Seminaariin osallistui tullin ja rajavartioston edustajia, hallintoväkeä, päättäjiä ja yrittäjiä rajan molemmin puolin. Kunta koollekutsujana halusi näyttävän keskustelun, että kehityskäytävä Saimaalta Laatokalle lähtisi avautumaan.
Kunta haki viime keväänä Interreg IIIA-rahoitusta rajanylityspaikan kehittämiseen. Rahoitus järjestyi kesäkuussa ja konsultti ryhtyi selvittelemään, mitä hyvää kansainvälinen ylityspaikka toisi Parikkalalle ja hankekumppanille, Lahdenpohjan piirille.
Indufor Oy:n konsultti Marko Heikkilä luetteli seminaarissa hyötylistaa. Tienkäyttäjät säästävät aikaa, kauppa kasvaa ja matkailu tuo tuloja ennen kaikkea lähialueelle, mutta myös kauemmaksi. Heikkilä esitteli hyötyjä myös euroina. ·Rajanylityspaikan kansainvälistämisestä koituu 15 vuoden toimintakauden aikana Parikkalan kunnan ja Lahdenpohjan piirin aluetalouksille 18,6 miljoonan euron nettohyöty. Matkailijoiden määrä nousee selvityksen mukaan ensimmäisenä vuonna 8 000 matkailijalla, 15. vuonna kasvaen lähes 100 000 matkailijaan. Matkailutulo luo ensimmäisenä vuonna kahdeksan uutta työpaikkaa.
Heikkilän tavoin rajanylityspaikan kansainvälistämistavoitteella herkutteli Savonlinnan Matkailupalvelun edustaja Tuula Tegelberg. Hän näki mahdollisuuksia olevan vaikka mihin, mutta vasta huolellisen kehittelyn tuloksena.
Yhteinenkö
raja-asema?
Venäjän kaupallisen edustuston päällikkö Valeri Shljamin räväytti keskusteluun idean yhdistetystä rajanylityspaikasta, jossa venäläiset ja suomalaiset virkamiehet voisivat tehdä töitä yhdessä ja samassa rakennuksessa. Hän piti realistisena, että kansainvälinen ylityspaikka olisi käytössä vuonna 2008. Kaakkois-Suomen rajavartioston vastaus Shljaminin ideaan oli kursailemattoman kielteinen.
·Raja-asema toimii jokaisen maan omalla vastuulla ja tehtävät hoidetaan kansallisin voimavaroin, everstiluutnantti Pasi Tolvanen sanoi Suomen perustuslakiin viitaten. Parikkala-Syväoron kansainvälistämiseen Tolvanen ei antanut mitään lupauksia. ·Kuusamo-Suoperää ollaan kehittämässä parhaillaan. On epätodennäköistä, että sen jälkeen nimettäisiin mitään rajanylityspaikkaa seuraavaksi vuoroon. Kaakkois-Suomen toiset hankkeet voivat viedä myös sijaa Parikkalalta, Tolvanen sanoi.
Hän myönsi Parikkala-Syväoron olevan kuitenkin tilapäisten kärkikaartia.
Viipurin alueen rajavaltuutetun sijainen, eversti Aleksei Nikolajevitsh Kuzin harmitteli ylityspaikan statusta koskevia nykyisiä käsityseroja, joista sinänsä aiheutuu ongelmia. Suomalaiset puhuvat tilapäisestä ja venäläiset yksinkertaistetusta ylityspaikasta, jolla he tarkoittavat ajoneuvoille ja rahtiliikenteelle tarkoitettua, pysyvää ja kahdenkeskistä. Tullin edustajilla kummallakaan puolen rajaa ei tuntunut olevan mitään Parikkalan ja Lahdenpohjan piirin tavoitetta vastaan. Tänä vuonna Parikkalassa on ollut 16 000 ylitystä. Tavaramäärä on lisääntynyt 16 prosenttia ja ajoneuvojen määrä 21 prosenttia. Tulli pitää tällaisia askelia kehityskelpoisena suuntana.
HELINÄ LEMINEN
Kuvateksti
Monta päätä miettimässä. Sortavalan tullin johtaja Boris Lvovitsh Popov (vas.), Lahdenpohjan vaneritehtaan johtaja Dmitri Beljaev, Venäjän Federaation kaupallisen edustuston päällikkö Valeri Shljamin ja Parikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heimo Tikkinen täyttivät eturiviä rajaseminaarissa.